Pronssiottelu Venäjä-Tshekki klo 16.45 C More Sport 1 ja MTV3 Finaali Kanada-Suomi klo 21.15 C More Sport 1 ja MTV3
Kaikki ottelut suorana C Morella. Suoratoistona ottelut katsottavissa vain cmore.fi-palvelussa.
Vuoden 2019 MM-joukkue on kenties jo nyt tehnyt kaikkien aikojen suorituksen suomalaisessa jääkiekossa. Jos tänään juhlitaan maailmanmestaruutta, voitto on sensaatio.
Vaikka mestaruutta ei tulisi, Leijonat on tarjonnut itselleen ja kansalle elämyksiä, joita kukaan ei osannut odottaa.
Leijonien menestys on isoa, mutta se koostuu pienistä asioista. Joukkueessa on vain kirkassilmäisiä ja urallaan eteenpäin haluavia pelaajia. Pelaajia, jotka ovat niin fiksuja, että he ovat ymmärtäneet, millä voi voittaa.
Jokainen tajuaa, että he eivät ole yksilöinä parempia kuin kentän toiselle puolelle asettuvat pelaajat. He tajuavat, että voittaa voi vain yhdessä.
Niinpä he ovat ottaneet vastaan heille annetut tehtävät ja suorittavat ne mukisematta, jopa ajattelematta. Joukkue on hitsautunut niin hyvin yhteen, että jokainen haluaa ottaa kolhun ja lisäkivun, jotta vieressä olevan kaverin elämä olisi helpompaa. Leijonien jokainen pelaaja haluaa ottaa itsestään kaiken irti, itsensä ja muiden vuoksi.
Muutama yksilö nousee esiin vuorotellen – milloin se on Kaapo Kakko, milloin Sakari Manninen, milloin Kevin Lankinen, milloin Marko Anttila. Silti jokaisen yksilön esiin nouseminen on perustunut siihen, mitä hänen ympärillään on tapahtunut. Siihen, mitä muut ovat tehneet.
Keitä nämä ovat?
Kun pukuhuoneeseen on saapunut 25 pelaajaa eri paikoista, heitä on yhdistänyt yksi kysymys: keitä nämä oikein ovat? Kysymys on tullut ulkopuolelta, mutta väistämättä päätynyt myös pelaajien korviin. Nimettömät "Liiga-Leijonat" on ammentanut voimaa siitä, ettei kukaan odottanut heiltä mitään.
(Juttu jatkuu videon alla)
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kun ulkopuolelta vähäteltiin ja ihmeteltiin, pelaajat naulasivat yhteisen tavoitteen. Tavoite ei ollut se, että kaikki tietävät keitä he ovat, mutta tavoitteen saavuttaminen poistaa tuon kysymyksen. Jos kaikki menee kuten toivotaan, vastaus kysymykseen "keitä nämä oikein ovat?", on kovin yksinkertainen: he ovat maailmanmestareita.
Leijonat on näyttänyt, että se on oikeasti mahdollista. He ovat altavastaajia, joita ennakkosuosikit pelkäävät. Vastustajat tietävät, että yhdessä tuo lauma tuntemattomia kasvoja voi kaataa heidät. Jälleen yksi voimavara, josta pelaajat voivat nauttia ja varata itseensä lisäenergiaa.
Toimiva ryhmä ei kuitenkaan olisi mitään ilman vahvaa johtajaa. Päävalmentaja Jukka Jalonen ei ole ruikuttanut kenenkään perään. Hän on ottanut ne, joiden halu on kaikkein suurin, ei niitä, jotka empivät, että pitäisiköhän lähteä vielä jatkamaan kautta. Niille, jotka on mukaan valittu, Jalonen on luonut ympäristön, jossa he saavat uskoa itseensä ja yhteiseen unelmaan.
Jalonen tiesi jo syksyllä, ettei keväällä tule suurta rynnäkköä NHL:stä. Niin monen pelaajan tilanne oli jo kauteen lähdettäessä selvä, eikä MM-kisoihin osallistuminen ole ollut todennäköinen asia. Jalonen on antanut tämän hetken joukkueen tärkeille yksilöille jo hyvissä ajoin tiedon, että nyt heillä on hyvä mahdollisuus päästä MM-joukkueeseen. Hän ei ole luvannut mitään, mutta on tehnyt selväksi, että nyt se sauma on, käytä se hyväksesi.
Kun pelaaja saa tuollaisen tiedon, hän muistaa synkkinä räntäsateisina iltoina pitkän bussimatkan päätteeksi, että edessä voi olla jotain, mitä ei ole ennen kokenut. Jotain, mikä mielessä voi painaa päänsä tyynyyn ja kun päänsä siitä nostaa, on valmis tekemään taas kaiken niin hyvin kuin osaa, että orastava mahdollisuus voisi toteutua.
Juhani Tyrväinen on tästä hyvä esimerkki. Hän pelasi Karjala-turnauksessa ensimmäistä kertaa maajoukkuepaidassa ja sai peleistään hyvää palautetta sekä pienen lupauksen, että voisi päästä mukaan joko Venäjän tai Ruotsin EHT-turnaukseen, jos pelit jatkuvat samaan malliin. Tänään Tyrväinen johtaa MM-finaalissa Suomen ykkösketjua.
Ei ole mahdollista, etteikö tuo pieni lupaus Karjala-turnauksessa olisi potkinut Tyrväistä yrittämään kauden aikana pikkuisen paremmin, tekemään asiat vähän vielä paremmin, jotta hän olisi itse vielä vähän parempi. Sama on jatkunut kisoissa. Vastaan on tullut aina vähän kovempia vastustajia, mutta Tyrväinen on halunnut olla vähän parempi. Ja hän on huomannut, että hän pärjää tasaväkisesti ketä tahansa vastaan. Koska hän on riittävän hyvä, mutta myös siksi, ettei hän ole yksin, vaan vieressä on joku samanlainen, joka on kenties saanut samat rohkaisevat lupaukset. Joku, joka haluaa onnistua yhdessä hänen kanssaan.
Nyt Leijonat on valtavan mahdollisuuden edessä. Yhdessä.
