Näkökulma: Kommentti "kisaturisteista" sai somen raivoamaan – "Älkää nyt ymmärtäkö väärin"

LUE MYÖS: Yleisurheiluasiantuntija muistuttaa yhdestä tärkeästä seikasta, jolla Suomen yleisurheilijat menestyvät MM-kisoissa – "Se on ensimmäinen kompastuskivi"

Tämä lausunto herätti suurta keskustelua mm. Twitterissä. Suosittelen katsomaan Tulosruudun jutun kokonaisuudessaan tästä.

Asiantuntija Järvinen tarkoitti ja viittasi siihen, että minkälainen vaikutelma helposti kisoja seuraaville ihmisille tulee, jos urheilija ensin metsästämällä metsästää kisarajaa ja arvokisoissa suoritus jää sitten ns. piippuun. Vaikka todellisuudessa kyseinen urheilija olisi ollut normaalilla, omalla perustasollaan.

– Monesti käy niin, että urheilija tekee omaan tasoonsa nähden ihan ok tasoisen suorituksen, mutta jo valittaessa kisoihin tiedetään etukäteen, että vaikka tekisi ennätyksensä niin ei sillä jatkoon mennä. Silloin väkisin se leima lankeaa ylle. Kaikki haukkuu kisaturistiksi, vaikka olisi tehnyt omaan tasoonsa nähden ok suorituksen, Järvinen naulaa.

Televisioruutuun pamahtaa urheilijan esittely, alapuolella löytyvät tilastot kauden parhaasta tuloksesta, ja omasta ennätyksestä. Ensimmäiset johtopäätökset on tässä esimerkissä jo kotisohvilla tehty.

– Ei ihmiset sitä tulosta katso pidemmältä.  Puhutaan vaan, että ennätys on sitä ja tätä. Ei katsota sitä koko vuoden tulostasoa ja missä urheilija sillä hetkellä menee. Kisaturisti leima helpostyi syntyy sen takia, että perustaso ei ole urheilijalla riittävä.

Älkää nyt ymmärtäkö väärin. Kaikki kisarajan saavuttaneet urheilijat kuuluvat kategoriaan onnistujat. Ja kyllä, lähes poikkeuksetta unelmana ja päämääränä on saavuttaa kisaraja, ja sitä kautta matkata edustamaan kotimaataan kisoihin.

Mutta tässä tullaan siihen kysymykseen, että minkälaisesta kulmasta asiaa tarkastellaan? Joka vuosi, monissa muissakin lajeissa kuin yleisurheilussa, termi kisaturisti on tullut tutuksi Suomessa. Alisuorittaja, kisaturisti vai sittenkin urheilija, joka on suorittanut sillä perustasollaan, jolla on menty läpi kauden.  Jos tästä laskuista lasketaan pois se kauden ylivoimaisesti kovin suoritus, joka on mahdollisesti toistunut vain kerran. 

Yksi hyvä heitto, loikka tai muu suoritus nostetaan sieltä tuhansien ja taas tuhansien kilpailutulosten joukosta esiin. Siinä mennään metsään. Se antaa väärän kuvan ihmisille. Otetaan esimerkkinä pituushyppy.

– Kisaturisti leima helposti syntyy sen takia, että se perustaso ei ole urheilijalla riittävä, eikä se tietenkään sen urheilijan vika ole,’ Järvinen toteaa.

Esimerkki: 

Miesten pituudessa perustasosi on liikkunut läpi kauden 760 ja 780 välissä, kisasta toiseen. Joten keskiarvoksi tulee karkeasti noin 770. Haetaan kilpailua, tai sellainen sattuu osumaan kohdalla, jossa olosuhteet ovat optimaalisen hyvät, jopa poskettoman hyvät.

Kuudesta hypystä viisi kantaa sinne perustasolle noin 770, mutta yhdessä hypyssä osuu kaikki kohdalleen ja tilastomiehet kirjaavat lukemat 810. Tämä oikeuttaa kisapaikkaan, ja odotukset kisoihin ovat tuon yhden tuloksen perusteella tehty. 

– Urheilijat, jotka menevät Dohaan ja jos he pääsevät lähelle omaa ennätystään tai jopa tekevät sen, voidaan puhua onnistumisesta. Jos et pääse lähellekkään sitä, puhutaan välittömästi, että olet jollakin tasolla epäonnistunut.

Järvinen nostaa vielä lopuksi tärkeän seikan esiin, kun erotellaan kaksi asiaa toisistaan. 

– Pitää erottaa kaksi asiaa: voi onnistua, mutta silti ei menesty. Menestyminen on sitä kahdeksan parhaan joukkoon pääsemistä, tai sinne finaaliin menemistä. Jo valintavaiheessa sinne valitaan niitä, joiden tiedetään jäävän karsintoihin. Mutta ei sinne voi lähettää vain niitä, joilla on mahdollisuus perustasollaan pärjätä kansainvälisissä kilpailuissa, koska sitten joukkue olisi niin helvetin pieni, Järvinen päättää.

Mikä lopulta on kisaturisti? Kuka sen kisaturisti leiman lopulta aiheuttaa? Siinä pieni pähkinä purtavaksi meille urheilua seuraaville.