Suomi lähettää Budapestiin yleisurheilun MM-kisoihin poikkeuksellisen suuren 40 urheilijan joukkueen. Päätöstä on kritisoitu ja kisaturistin leimoja jaettu, sillä joukkueessa on mukana useita urheilijoita, jotka kamppailevat parhaimmillaankin sijoituksista häntäpäässä.
Yleisurheilun MM-kisat 2023: Ohjelma, aikataulu ja suomalaiset
Pääkuvan videolla asiantuntija Mika Järvinen analysoi Suomen MM-joukkueen kovimmat menestystoivot.
MTV Urheilun asiantuntija Mika Järvinen muistuttaa, että urheilijoille kyse on urheilun lisäksi taloudellisesti elintärkeästä asiasta.
– Tällä hetkellä, kun rankingsysteemi on mikä on, niin siinä mielessä olisi oikeusmurha, jos kisapaikan saavuttaneita ei lähetettäisi kisoihin, Järvinen sanoo.
– Urheilijoiden kannalta edustuspaikka on todella tärkeä, koska monella on yhteistyösopimuksissaan arvokisavalintapykälä.
LUE MYÖS: Suomen MM-mitalisaaliista kova linjaus – yllätysnimi Oliver Helanderin edellä: ”Pala kakkua”
Suomen yleisurheilun huippunimiä lukuun ottamatta urheilijat eivät taloudellisesti rikastu ammatillaan.
– Usein sopimuksia on tehty niin, että on pieni perusraha, ja sitten jos pärjäät, saat vähän lisää rahaa. Tiedetään, että suomalaiset urheilevat isän ja äidin tai omalla lompakolla plus yhteistyökumppaneiden rahoilla, Järvinen kertoo.
Asian toinen puoli on kustannus Suomen urheiluliitolle. 40 urheilijan konklaavin lähettäminen kisamatkalle on suuri kuluerä.
– Voidaan miettiä, pitäisikö jatkossa tehdä erilainen systeemi, ja että onko tästä systeemistä kuinka iso hyöty Suomelle. Urheilijoille toki on, Järvinen pohtii.
– Minun ehdotukseni on, että Suomella olisi omat tulos- tai rankingsijoitusrajat siihen, että lähetetään kisoihin liiton maksamana. Jos olet rankingsijoitusten kautta lainausmerkein jämäsijoilla menossa kisoihin, voit itse maksaa kustannukset ja lähteä edustamaan Suomea.
Systeemi "rikki ja epäkelpo"
Rankingsysteemi on ollut käytössä nyt muutaman vuoden, mutta se ei ole ainakaan kaikkien mielestä täysin toimiva. Esimerkiksi pika-aituri Annimari Korte jäi MM-kisoista rannalle, vaikka hänellä on parempi noteeraus tältä kaudelta kuin monilla kisoihin rankingsysteemin kautta kiilanneilla urheilijoilla.
Vertailuna voi mainita, että Korte on juossut tänä vuonna ajan 12,83 ja kisoihin päässyt Lotta Harala on kellottanut pika-aidat aikaan 12,85.
– Mielestäni tämä nykyinen rankingjärjestelmä on jo syntyessään ollut rikki ja epäkelpo. Eihän sijoituksella pitäisi olla mitään merkitystä tai sillä, missä kilpailussa tulos on tehty, Järvinen pamauttaa.
Tällä hetkellä kilpailun arvo, kilpailun sijoitus ja kilpailussa tehty tulos vaikuttavat kaikki saavutettujen rankingpisteiden määrään.
– Tuloksethan ne tulosurheilussa pitäisi ratkaista. Ajattelen, että pitäisi olla niin, että absoluuttisesti kovin tulos merkkaa.
LUE MYÖS: Annimari Korte pettyi rankasti – lataa kovaa kritiikkiä MM-kisapäätöksistä: "Siinä ei ole järkeä"
Rankingsysteemi kehitettiin osin siksi, kun oli epäilyjä härskeistä tulosmanipulaatioista. Joinain vuosina kisoihin pääsi mukaan urheilijoita, jotka suorittivat hämärissä olosuhteissa kisalippuun oikeuttaneita tuloksia, kun vertailu käytiin pelkästään kauden parhaan tuloksen perusteella.
Esimerkiksi moukarinheittäjä Tuomas Seppänen jäi ulos vuoden 2016 olympialaisista, kun viime pari iranilaisheittäjää paransi ennätyksiään metrikaupalla juuri ennen karsintarajan umpeutumista. Itse olympiakisoissa iranilaisheittäjät eivät päässeet lähellekään kauden parhaitaan, ja epäily heräsi.
Järvisellä on ehdotus myös tähän epäkohtaan.
– Tulosmanipulaatioita voitaisiin taklata sillä, että otetaan muutaman parhaan tuloksen keskiarvo ja laitetaan urheilijat niiden mukaan paremmuusjärjestykseen.
– Tulosurheilu on siinä mielessä helppoa, että otetaan tulokset ja vertaillaan niitä. Ei tarvitse arvostella ja arvioida.
0:43