Naiset syyllistyvät yhä useammin henkirikoksiin

Kun vuonna 1988 epäiltiin kuutta naista taposta tai murhasta, oli kahdeksan vuotta myöhemmin epäiltyjen määrä peräti 24. Tutkija on jakanut naisten tekemät henkirikokset kahteen luokkaan uhrin mukaan. Toisessa luokassa surmattu on ollut alle vuoden ikäinen, toisessa aikuinen.

Vuoden 1996 naistekijöistä seitsemän tappoi alle vuoden ikäisen lapsen, kun vuoden 1988 kuudesta tapauksesta ei yksikään kohdistunut vauvaan.

Ei enää vain leipäveitsellä

Vuoden 1988 kuudesta naistekijästä viisi käytti teräasetta eikä kukaan ampuma-asetta. Kahdeksan vuotta myöhemmin 17 tekijästä enää vain kolme käytti keittiöveistä, mutta neljä ampuma-asetta. Tutkimuksen mukaan näyttääkin siltä, että naisten väkivaltakäyttäytyminen on irtaantumassa perinteiseltä keittiöveitsilinjalta ja lähestynyt miesten käyttämiä väkivaltakeinoja.

Mielenkiintoinen huomio on myös se, että kun vuonna 1988 kaikki kuusi naista toimivat yksin, niin vertailuvuotena vastaavasti kahdeksan tekijää toimi yksin ja yhdeksän yhdessä jonkun tai joidenkin muiden kanssa.

Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että naisten osallistuminen rikollisiin alamaailman toimiin on lisääntynyt. Esimerkiksi vuonna 1996 tutkituista epäillyistä kolme naista yhdessä tappoi niin sanotun poliisin ilmiantajan eli vasikan.

Vauvasurmat monasti huumeissa

Naisten aikuisiin kohdistuvien henkirikosten määrän kasvua ei voi selittää huumeiden käytön lisääntymisellä, sillä yksikään vuoden 1996 seitsemästätoista tekijästä ei ollut huumeiden vaikutuksen alaisena.

Vuonna 1996 poliisin tutkimista kaikista henkirikoksista 72 prosenttia epäillyistä oli tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena ja neljä prosenttia huumeissa.

Naistekijöistäkin samana vuonna yli puolet eli 54 prosentissa tapauksista surmatyö tapahtui alkoholin vaikutuksen alaisena. Lapsen vuonna 1996 tappaneista naisista kolme oli tapahtunut huumeiden vaikutuksen alaisena.

Naisten uhrit yleensä miehiä

Naistekijöiden aikuisten uhrien jakauma on vertailuvuosina pysynyt suunnilleen samana: kumpanakin vuonna uhreista kaksi kolmasosaa on ollut miehiä.

Kun vuoden 88 kuudesta tapauksesta kolme oli surmaajan avo- tai aviomies, niin vertailuvuoden 17 tapauksesta vain neljä kohdistui parisuhdekumppaniin.

Väkivallan lisääntymisen syitä on tutkimuksen mukaan etsittävä 1990-luvun yhteiskunnallisesta kehityksestä. Pääosan kaikista surmatöistä ovat tehneet yhteiskunnasta syystä tai toisesta syrjäytyneet nuorehkot 20-29-vuotiaat miehet.

Myös naisten tekemien henkirikosten määrän kasvun oletetaan tutkimuksen mukaan liittyvän samanlaiseen yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen.

Tyypillinen tapaus

Tyypillinen tapaus on surmatapojen ja -tilanteiden muutoksesta huolimatta yhä entisenlainen: surma tehdään humalassa käteen sattuneella kodin teräaseella. Seuraava esimerkki on poimittu poliisin tutkinta-aineistosta.

"Avopuolisot ryypiskelivät asunnossaan. Jossain vaiheessa nainen iski paistiveitsellä miestä rintaan kahdesti. Pariskunnalla oli ollut viime aikoina jatkuvasti riitoja. Nainen kertoi itkien halunneensa tappaa miehen, koska tämä oli häntä jo pidemmän ajan kiusannut ja hakannut. Tarkoitus oli saada kiusaaminen loppumaan. Tekijällä oli 1,9 promillea alkoholia veressään, uhrilla kolme. Tekijä oli asunnossa poliisin saapuessa."
(STT)