Työn ja perheen yhdistäminen onnistuu valtaosassa perheitä, käy ilmi Väestöliiton tuoreesta perhebarometristä.
Barometrin toisen kirjoittajan, tutkija Tiia Sorsan mukaan yhteensovittaminen näyttää onnistuvan suurimmalta osalta lapsiperheiden vanhempia riippumatta sukupuolesta, ammattiasemasta, sosioekonomisesta asemasta tai lasten lukumäärästä.
– Kokemus siitä, saadaanko perhe ja työ sopimaan yhteen, on hyvä, Sorsa kertoo.
Sukupuolten välillä on kuitenkin eroja muun muassa siinä, millä keinoin yhteensovittaminen onnistuu. Naiset esimerkiksi lyhentävät työaikaa perheen takia paljon useammin kuin miehet.
– Isistä joka viides tekee yli 45-tuntista viikkoa, äideistä vain kuusi prosenttia. Siinä on selkeä ero, Sorsa sanoo.
Vanhemmista myös useammin äiti kuin isä jättää hakematta tai ottamatta vastaan tarjottua vaativampaa työtehtävää lastenhoitovastuiden vuoksi. Tiistaina julkaistussa barometrissä mukana olleista äideistä näin oli tehnyt 14 prosenttia ja isistä 9 prosenttia.
Jousto lisääntynyt, mutta vain korkeastikoulutetuilla
Sorsan mukaan toinen barometrin keskeinen tulos on se, että lapsiperheiden vanhempien mahdollisuudet työnajan joustoihin ja etätöiden tekemiseen ovat parantuneet 2010-luvulta. Näin on käynyt kuitenkin vain korkeasti koulutettujen keskuudessa. Yhtenä mahdollisena syynä tähän Sorsa pitää työtehtävien laatua.
– Korkeasti koulutetuilla työ on helposti sellaista, että kun on läppäri, työtä pystyy tekemään ainakin osan viikosta muuallakin kuin toimistolla.
Barometrin mukaan perusasteen koulutetuista kolmasosalle ei ole mahdollista muuttaa työnsä alku- ja päättymisaikoja perhesyistä. Toisen tai keskiasteen koulutettujen keskuudessa se ei ollut mahdollista viidennekselle. Korkea-asteen koulutetuista vain 14 prosenttia ei voinut järjestää työaikaansa.
Työyhteisön tuki tärkeää
Kun lapsiperheiden vanhemmilta kysyttiin, mikä helpottaa perhe- ja työelämän yhdistämistä, nousi työyhteisön tuki vastauksissa selvästi esille. Se melkein päihitti isovanhempien ja muiden läheisten tuen, Sorsa kertoo.
