Työelämän epävarmuus on suurimpia syitä alhaiseen syntyvyyteen Suomessa, paljastaa tuore valtakunnallinen kysely.
Tulosten mukaan lapsia ei uskalleta hankkia työelämän yleisen turvattomuuden, kovien vaatimusten ja silpputöiden vuoksi. Tärkein ratkaisu tilanteeseen olisi suomalaisten mielestä lisätä yrityksiin työaikajoustoja.
Tiedot selviävät viestintätoimisto Aivelan teettämästä kyselystä, johon vastasi marraskuun lopussa tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata.
Työelämän epävarmuus varjostaa
Kyselyssä tiedusteltiin suomalaisten näkemyksiä alhaisen syntyvyyden syistä. Yli puolet vastaajista arvioi, että lapsia ei hankita epävarmojen työnäkymien vuoksi.
– Lisäksi lähes joka kolmas vastaajista uskoo, että lapsia ei hankita, koska työelämä vie liikaa aikaa ja energiaa, ja useampi kuin joka viides näkee pätkätöiden olevan este lapsentekoon, kyselyn teettäneen viestintätoimisto Aivelan toimitusjohtaja Aino Pajukangas kertoo.
Pajukankaan mukaan useampi kuin neljä kymmenestä on sitä mieltä, että synnytysikäiset haluavat mieluummin keskittyä työhön, ystäviinsä ja matkusteluun kuin perhe-elämään.
– Kysely antaa voimakkaan viestin siitä, että suomalainen panostaa nykyään töihin, joko omasta halustaan tai olosuhteiden pakosta. Normaalia 8-16 työtä ei enää välttämättä saa, vaan tarjolla voi olla ainoastaan osa-aikaisia töitä tai silpputöitä sieltä täältä. Niiden varaan on vaikeaa suunnitella edes seuraavaa kuukautta, puhumattakaan sitten lapsen hankintaa, arvioi tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Gisslerin mukaan talousasiat ovat ihmisten mielissä talouskasvusta huolimatta.
– Nyky-työelämä on epätasa-arvoista: lapsia ei uskalleta hankkia ennen kuin on pysyvä työsuhde, mutta kun pysyvää työsuhdetta on hankalaa saada, lastenhankintaa lykätään. Toisaalta pysyvässä työssä olevien tilannetta varjostaa myös epävarmuus: koskaan ei tiedä, milloin kulman takana on yt-nevottelut, hän kiteyttää.
Työaika ei jousta tarpeeksi
Kyselyssä kartoitettiin myös ratkaisukeinoja, joilla voidaan varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tulevaisuudessa. Yli kolmasosa vastaajista haluaisi ottaa käyttöön perustulon tai kansalaispalkan. Lähes kolmasosa kaipaisi Suomeen lisää työn perässä muuttavia.
– Tärkeimpiä keinoja vastaajien mielestä olisi, että yrityksiin luotaisiin lisää työaikajoustoja. Tätä mieltä on yli 40 prosenttia suomalaisista. Tulos ei yllätä, sillä työn vaatimusten ja perhe-elämän yhteensovittaminen on haastavampaa kuin koskaan, Aivelan Pajukangas toteaa.
THL:n Gissler muistuttaa, että monelle perheelle ainoa vaihtoehto ovat työaikajoustot, sillä Suomessa osa-aikatyötä on vielä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Keski-Euroopassa.
– Suomen palkkataso on sen verran alhainen ja hintataso taas niin korkea, että käytännön ratkaisu monille perheille on molempien vanhempien kokopäivätyö.
Perheet tasapainoilevatkin arjessa työaikajoustojen, eli että toinen vanhemmista lähtee aamulla myöhemmin töihin ja toinen menee iltapäivällä aikaisemmin hakemaan lapset päiväkodista.
Eläkeiän nosto ei innosta
Eläkeikää koskevat muutokset eivät ole suosittu ratkaisuvaihtoehto kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Vain alle neljä prosenttia olisi halukkaita siirtämään eläkeikää myöhemmäksi. Viisitoista prosenttia kannustaisi eläkeikäisiä jatkamaan töissä pidempään.
Gisslerin mukaan työaikajoustot olisivat ratkaisu myös eläkeiän pidentämiseen. Hän muistuttaa, että huoltosuhteen heikentyessä yhteiskunnassa aletaan vääjäämättä jossain vaiheessa taas puhua eläkeiän nostamisesta.
– 70 vuotta on jossain vaiheessa tulevaisuuden eläkeikä. Väestömme on paremmassa kunnossa kuin koskaan aikaisemmin koska raskaat, fyysiset työtehtävät ovat kadonneet.
Gisslerin mukaan nykyinen, henkisesti raskas työ voi kuitenkin aiheuttaa sen, että ihmiset eivät jaksa niin pitkään työelämässä kuin valtiovalta toivoisi.
Ilmastonmuutos vain harvojen huoli
Ainoastaan runsas kymmenesosa vastaajista uskoo vanhemmuuden kovien vaatimusten olevan alhaisen syntyvyyden taustalla. Alle kymmenesosa näkee globaalin ilmastonmuutoksen olevan valinta lapsettomuuteen.
Noin kolmasosa vastaajista arvioi, että lapsenteko ei innosta suomalaisia, koska lapsi on liian suuri taloudellinen panostus.
Lähes neljäsosa pelkää lapsen estävän naisen urakehityksen, ja noin joka viides arvioi syntyvyyden laskevan, koska suomalaiset eivät löydä kumppania ajoissa tai parit ryhtyvät lapsentekoon liian myöhään.
Alhaisen syntyvyyden syitä ja keinoja kestävyysvajeen ratkaisemiseksi selvitettiin 21.-25.11. valtakunnallisella sähköisellä kyselytutkimuksella.
Viestintätoimisto Aivelan tilaamaan kyselyyn vastasi 1 000 henkilöä, jotka ovat 18-75-vuotiaita. Vastaajista 500 oli miehiä ja 500 naisia. Kyselyn lähtöotos muodostettiin ja lopullinen otos on painotettu suomalaista aikuisväestöä edustavaksi.