THL:n tutkimuspäällikön mukaan hoivavastuun siirtyminen julkiselta sektorilta aikuisille lapsille heijastuisi eritoten naisten asemaan työmarkkinoilla.
Lähes puolet suomalaisista ajattelee, että heikon julkisen talouden vuoksi aikuisten lasten pitäisi ottaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan, käy ilmi tiistaina julkaistusta Sukupolvibarometrista.
Tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta sanoo tuloksen liittyvän tämänhetkiseen taloudelliseen tilanteeseen.
– Taloudessa on paljon alakuloa, ja jatkuvasti puhutaan velkaantumisesta ja väestön ikääntymisestä. Samanaikaisesti meillä liittyy haasteita hoivapalveluihin. Moni kokee, että ihmisten pitää ottaa suurempaa vastuuta, hän sanoo STT:lle.
Erot ikäryhmien näkemysten välillä ovat pieniä. Vähiten hoivavastuun lisäämistä kannattavat 55–64-vuotiaat, joista vain reilu kolmannes olisi valmis lisäämään sitä.
Pitkäsen mukaan tähän ikäryhmään kuuluvilla hoivavastuu on jo nyt kaikkein suurin, kun heidän vanhempansa alkavat tulla ikään, jossa avuntarve kasvaa.
Barometrin toteuttivat Miina Sillanpään säätiö, Työeläkevakuuttajat Tela ja E2 Tutkimus. Sen aineisto perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi yli tuhat suomalaista viime vuoden loka–marraskuussa.
Lue myös: Ministeri haalii ulkomailta hoitajia – Suomessa on yli 6 000 työtöntä lähihoitajaa
Arvot merkittävin jakava tekijä
Tutkimuksessa vastaajien asenteita kartoitettiin myös väittämällä, että on luontevaa, että naiset kantavat miehiä enemmän vastuuta hoivasta perheissä ja suvuissa.
Vastaajista melkein joka kolmas oli väittämän kanssa samaa mieltä.
Eniten väitteen kanssa samanmielisiä on 18–24-vuotiaissa. Toisaalta tässä ikäryhmässä myös sukupuolten väliset erot ovat suurimpia: alle 25-vuotiaista miehistä väittämän kanssa samaa mieltä on lähes puolet, kun taas naisista vain alle kolmannes.
Pitkäsen mukaan suhtautumista väittämään selittää eniten se, määritteleekö vastaaja itsensä konservatiiviksi vai liberaaliksi.
– Koko väestön tasolla se on ennen kaikkea konservatiivisuus–liberaalius-kysymys. Ne, jotka ajattelevat olevansa arvokonservatiiveja, ajattelevat myös selvästi useammin olevan luontevaa, että naiset kantavat miehiä enemmän vastuuta hoivasta, Pitkänen sanoo.
Enemmistö eli 64 prosenttia vastaajista suhtautuu väitteeseen kielteisesti.
Lue myös: Professori eläkesovusta: Turvaa eläköityvän sukupolven saavutetut edut
Vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa
Jos palkattoman työn määrää lisättäisiin siirtämällä iäkkäiden läheisten hoivavastuuta julkiselta sektorilta aikuisille lapsille, se heijastuisi enemmän naisten palkattoman työn taakkaan ja näkyisi myös heidän asemassaan esimerkiksi työmarkkinoilla, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Johanna Närvi.
– Jos tällaisia merkittäviä kodin ulkopuolisia hoivavastuita lisätään, se voi tarkoittaa sitä, ettei esimerkiksi ansiotyöhön ole mahdollisuutta käyttää niin paljon aikaa, hän sanoo STT:lle.
Hoivavastuu iäkkäistä läheisistä voisi vaatia esimerkiksi työnteon vähentämistä tai jättäytymistä kokonaan pois töistä. Nämä taas heijastuvat muun muassa palkkatasoon ja eläkkeisiin.
Pikkulapsiperheiden hoivavastuun jakautumista voidaan yhteiskunnan tasolta ohjata jakautumaan tasaisemmin, mutta iäkkäiden läheisten hoivavastuun sääteleminen olisi Närvin mukaan hankalampaa.
Lapsiperheissä ratkaisut vastuun jakautumisesta tehdään puolisoiden kesken, ja pienten lasten hoitoon on perhevapaita, joita voidaan säädellä. Iäkkäistä läheisistä huolehtimiseen vapaita ei ole, eikä ratkaisuja tehdä puolisoiden välillä tai pelkästään perheen sisällä.
– Siihen saattaa liittyä sisaruksia, joilla on esimerkiksi erilaiset elämäntilanteet. Neuvottelu hoivavastuun jakamisesta voi olla hankalampaa ja se, kenelle vastuu kaatuu, voi olla sattumanvaraisempaa, Närvi sanoo.