Moni mies joutuu taistelemaan lakisääteisestä oikeudestaan – tämän takia isät eivät hyödynnä vanhempainrahapäiviä

9:31
Miksi perhevapaat eivät kelpaa miehille?

Miten perhevapaauudistuksen pitäisi muuttua, jotta vanhempainrahapäiviä voisi käyttää oikeasti tasavertaisesti?

Perhevapaauudistus

Kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön.

Uudistuneessa laissa ei puhuta enää erikseen isistä tai äideistä, sillä lakimuutoksella halutaan ottaa huomioon myös muunlaiset perheet, kuten perheet, joissa on esimerkiksi kaksi äitiä.

Jatkossa 160:n vanhempainrahapäivän kiintiöstä 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle.

Ongelmia on kuitenkin kaksi: ensinnäkään moni ei tiedä uudistuksesta ja toisekseen miehet käyttävät perhevapaata hyväkseen edelleen hyvin vähän.

MTV:n Uutisaamussa keskusteltiin siitä, miksi miehet eivät hyödynnä perhevapaata ja minkä pitäisi muuttua, että työn ja perhe-elämän yhdistäminen olisi helpompaa kaikille. Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta!

Keskustelun tulisi lähteä työpaikalta

Henkilöstövuokrausyritys A-talent teki syksyllä tutkimuksen perheen ja työelämän yhdistämisestä.

Kysely toteutettiin tutkimusyhtiö Bilendin kanssa ja sen koostamisessa konsultoitiin monimuotoisuus- ja inklusiivisuusasiantuntijoita. Kyselytutkimukseen vastasi 1000 suomalaista lokakuussa 2022. Otos on kansallisesti edustava.

A-talentin toimitusjohtaja Niklas Huotari kertoo, että kyselyn perusteella työpaikoilla yli puolet eivät tiedä perhevapaauudistuksesta.

Uutisaamu nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä

24 prosenttia vastaajista myös koki, että työpaikoilla ei kannusteta käyttämään perhevapaita tasaisesti synnyttäneiden ja ei-synnyttäneiden vanhempien välillä.

Kyselyn tulos ei yllätä Mothers in Business -yhdistyksen toiminnanjohtaja Annica Moorea.

– Se kertoo tietysti monesta asiasta: uudistus on aika tuore ja toisaalta siitä on viestitty aika vähän, Moore pohtii.

Moore nostaa kyselystä esille myös sen, että ainoastaan pari prosenttia vastaajista oli edes keskustellut perhevapaauudistuksesta esihenkilönsä kanssa.

– Sieltähän se keskustelu lähtee, että työpaikalla työnantaja tuo esiin tämän uudistuksen mahdollistavan uusia kiinnostavia joustoja, Moore toteaa.

Miten työnantajan tulisi rohkaista jäämään perhevapaalle?

Huotarin mielestä työpaikoilla olisi hyvä huomioida, että perhe on tärkeä asia suomalaisille. Työnantaja voisikin tuoda ilmi, että perheenlisäys on iloinen asia, lapsen kanssa kotona vietetty aika on tärkeää ja että työpaikka on kyllä tallella, kun takaisin palaa.

Vaikka perhettä pidetäänkin tärkeänä, varsinkin asiantuntija- ja johtotehtävissä tehdään kyselyn perusteella suuriakin kompromisseja sekä työn että perheen suhteen.

Naisista 36 prosenttia ja miehistä 24 prosenttia vastasi pitävänsä työn ja perheen yhdistämistä hankalana. Lisäksi korostetusti juuri asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivat kokevat, että tilanteessa on hankala tehdä kompromisseja.

Mooren mukaan Mothers in Business -jäsenkyselyissä on saatu hyvin vastaavia tuloksia.

– Tuloksissa tulee ilmi huoli siitä, että täytyy joustaa vähän liikaa molemmissa päissä. Jos joustaa liikaa perheen suuntaan, ura kärsii ja toisaalta tunne siitä, että vaaditaan tekemään pitkiä päiviä, syö energiaa kotona olosta. Joutuu tasapainoilemaan hyvinkin raskaiden arvokysymysten parissa, Moore sanoo.

Tämä vaikuttaa Mooren mukaan myös työntekijän sitoutumiseen ja jaksamiseen työelämässä.

– Työpaikoilla on hirveästi voitettavaa siinä, että ne tarjoaisivat erilaisia joustoa ja toisivat perheystävällisyyttä omaan johtamiseensa ja tekemiseensä, Moore toteaa.

Huotarin mukaan erityisen huolestuttavaa kyselyn tuloksissa oli se, että 14 prosenttia asiantuntija- ja johtotehtävissä työskentelevistä kertoi työn joko uhanneen hajottaa tai jopa hajottaneen perheen.

– Aika iso osa suomalaisista perheistä saattaa olla vakavan kriisin keskellä ensisijaisesti työn takia, Huotari toteaa.

Miksi miehet eivät hyödynnä perhevapaita?

Moore kertoo, että isät kokevat työelämässä usein jopa vastustusta perhevapaiden pitämiselle.

– Monilla miesvaltaisilla aloilla joutuu pioneerina vähän taistelemaan omasta lakisääteisestä oikeudestaan pitää perhevapaita, Moore kertoo.

Mooren mukaan tilanne saattaa olla hankala työelämän lisäksi myös kotona.

– Äideillä voi olla joskus vähän vaikeuksia päästää irti vapaista. Taistelu, joka isien pitää käydä paitsi työpaikalla mutta myös kotona, voi olla vähän epämotivoiva ja jopa liian raskas, Moore toteaa.

Jotta tilanne helpottuisi, Huotari kokee, että työpaikoilla tulisi muuttaa suhtautumista työntekoon.

– Jos on mahdollisuus rakentaa joustoa työaikojen tai työpaikan suhteen, tämä antaa vapauksia myös perheen suhteen, Huotari toteaa.

Mooren mukaan ilmiössä on kyse johtamisesta.

– Hirveän paljon voidaan tehdä kulttuurimuutosta myös yhteiskunnallisesti – tuoda esiin erilaisia mahdollisuuksia, mitä perhevapaauudistus tuo, Moore toteaa.

Muutos konkretisoituu kuitenkin Mooren mukaan juuri lähiesihenkilötyössä.

Moore nostaa esimerkiksi miestyöntekijän, joka on seurannut vuosia vierestä, kuinka naiskollegoiden ura ja palkkakehitys tyssäävät perhevapaisiin.

– Ei siinä tarvitse kauhean suuri matemaatikko olla, että laskee yksi yhteen, ettei kannata itsekään jäädä, Moore toteaa.

Kun kulttuuri työpaikalla muuttuu ja mahdollisuuksia tarjotaan myös perhevapaalla oleville ja perheen perustamisesta puhuttaisiin aidosti positiiviseen sävyyn, miestenkin olisi tulevaisuudessa helpompi jäädä perhevapaille, Moore uskoo.

Katso myös: Perhevapaauudistus astui voimaan elokuussa – nämä ovat sen hyödyt ja sudenkuopat

9:37
Perhevapaauudistus astui voimaan elokuun alussa 2022.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja