Piispa Irja Askola kertoo yllättyneensä siitä, miten monet naiset ovat uskoutuneet hänelle kirkon piirissä kokemistaan traumoista.
Naiset ovat saaneet aiemmin traumoja yrittäessään avautua aroista asioista miespapeille, kuten seksuaalisesta häirinnästä, seksuaalivähemmistöistä, abortista tai perheväkivallasta.
Nyt he kirjoittavat kirjeitä Askolalle, koska toivovat toisen naisen ymmärtävän heitä.
– Ne (kirjeet) liittyvät tilanteisiin, joissa nainen on lyöty kirkon puolelta mykäksi. Olen saanut kirjeitä hyvin iäkkäiltäkin naisilta yli hiippakunta- ja maakuntarajojen. He kysyvät, saavatko kertoa miespapin aiheuttamasta traumasta nyt, kun on nainen piispana.
Askola toivoo, ettei traumoista vaiettaisi, vaikka piispojen joukossa olisi vain miehiä.
– Eivät kaikki miespiispat ole korvattomia ja vailla herkkyyttä. Sensitiivisyys ja herkkyys eivät ole pelkästään nais-mieskysymys.
Marraskuussa eläköityvää Helsingin piispaa voi kuvata edelläkävijäksi. Askola sai pappisvihkimyksen ensimmäisten naisten joukossa vuonna 1988, ja hän on Suomen ensimmäinen naispiispa.
Askola valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1975. Tuolloin hän myös koki ensimmäistä kertaa rakenteellista sukupuolisyrjintää.
