Filosofian ja teologian maisteri Leppänen kokee, että kirkon ja seurakuntien tulee katsoa tulevaisuuteen.
Kirkossa symboleilla ja perinteillä on vahva merkitys. Viikko sitten Turun arkkihiippakunnan piispan virassa ollut Kaarlo Kalliala jätti yhtenä virantunnuksena käytetyn piispansauvan alttarille, jossa se siitä lähtien lepäsi odottamassa seuraavaa viranhaltijaa.
– Nyt ymmärtää, että on osa pitkää historiaa ja monenlaisia traditioita, sanoi STT:lle sunnuntaina Turun arkkihiippakunnan piispaksi vihitty ja piispansauvankin itselleen saanut Mari Leppänen.
Traditioita hän kuitenkin rikkoo. 42-vuotias Leppänen on ensimmäinen nainen, joka on nimetty arkkihiippakunnan piispaksi. Lisäksi hän on Suomen kolmas naispiispa.
Suomen ensimmäiset naispapit vihittiin virkaansa 32 vuotta sitten. Leppänen vihittiin papiksi vuonna 2012, ensimmäisenä vanhoillislestadiolaisena naisena. Leppänen kuitenkin etääntyi liikkeestä vihkimyksen seurauksena, sillä lestadiolaisuus ei hyväksy naispappeutta.
Papiksi vihkimisen aikoihin Leppänen sai kokea ihmisten paheksunnan. Tällä kertaa samanlaista ryöpytystä ei ole tullut.
– Varmasti monenlaista ihmiset miettivät, mutta nyt ei ole tarvinnut sitä kohdata. Olen saanut valtavasti rohkaisua, ja valinta on selvästi ollut monelle symbolisesti tärkeä, Leppänen kertoi.
Nykyään papiksi vihityistä enemmistö on naisia, virassa toimivista papeista naisia on hieman alle puolet. Kirkon johtotehtävissä naisia on toistaiseksi vähän.
– Usein nämä murrokset voivat tapahtua lopulta aika nopeastikin. Itse kun aloitin hiippakuntadekaanina, joita on yhdeksän, siellä ei silloin ollut yhtään naista. Kun lähdin, meitä oli siellä kolme, Leppänen sanoi.
Kirkko muuttuu ajan kanssaIlman uusiutumiskykyä tuhansia vuosia vanha kristillinen kirkko ei olisi Leppäsen mukaan enää voimissaan.
– Välillä kirkko on ollut edelläkävijä, ja toisinaan olemme sitten olleet muutoksen jarruja, Leppänen pohti.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksissä kirkon viestin tulisi Leppäsen mukaan olla, että se on myös ohikatsottujen ihmisten rinnalla.
Aiheellista on kuitenkin kysyä, onko kirkko toiminut omien opetustensa mukaisesti. 2010-luvulla keskustelua kirkossa ovat herättäneet esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parien avioliitot mahdollistava avioliittolaki ja edellä mainittujen parien kirkollinen vihkiminen.
Leppäsen kirkko ei jakaudu naisten tai miesten eikä enemmistöjen tai vähemmistöjen välille. Hän toivoo voivansa olla kaikkien piispa.
– Silloin kun yhdenvertaisuus toteutuu kirkossa tai suomalaisessa yhteiskunnassa, silloin kaikki voivat hyvin. Samaan aikaan haluan korostaa, että on olemassa yksi kirkko ja se on Kristuksen kirkko, Leppänen sanoi.
Kirkolta enemmän dialogia
Suomalaisessa yhteiskunnassa kirkko ei enää ole samanlaisessa valta-asemassa kuin aiemmin, eikä se ole Leppäsen mukaan huono asia.
– Tämä edellyttää meiltä taitoa dialogiin eri tavalla ajattelevien ja eri tavalla uskovien kanssa. Ei ylhäältä päin tulemista, vaan rinnalla yhdessä tekemistä. Ajattelen, että kirkko voi olla rohkeampi toimija, Leppänen sanoi.
Leppänen on työskennellyt Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntadekaanina vuodesta 2019. Koulutukseltaan hän on filosofian ja teologian maisteri.
Arkkihiippakunnan piispan vihkiminen ja juhlamessu järjestettiin Turun tuomiokirkossa koronarajoitusten puitteissa. Virkaan vihkimisen toimitti arkkipiispa Tapio Luoma.
