Esimerkiksi radiotaajuuksia ja lentoprofiileja tarkkailemalla pystytään tunnistamaan, minkälainen kohde Suomen ilmatilaa on loukkaamassa.
Sotilasliitto Naton suurlähettiläät kokoontuvat tiistaina keskustelemaan Venäjän hävittäjien tekemästä Viron ilmatilan loukkauksesta. STT pyysi ilmasotaopin pääopettajaa, everstiluutnantti Heikki Kankkiota Maanpuolustuskorkeakoulusta avaamaan ilmatilaloukkauksiin reagoimisen prosessia Suomessa.
Ensitieto ilmatilaloukkauksista tulee ilmavalvonnalta. Tutkat valvovat ilmatilaa vuorokauden ympäri ja havaitsevat, jos Suomen ilmatilaa ollaan loukkaamassa.
Vielä tutkakuvasta ei erota, onko rajan yli tulossa hävittäjä vai drooni. Kankkio kuitenkin kertoo, että esimerkiksi radiotaajuuksia, lentoprofiileja, -nopeuksia ja -korkeuksia tarkkailemalla pystytään hyvin tunnistamaan, minkälainen kohde on kyseessä.
Valmiutta voidaan kohottaa, jos epäillään, että on olemassa riski ilmatilaloukkaukselle, Kankkio kertoo. Valmiuden kohotus tarkoittaa sitä, että päivystyskoneita laitetaan valmiuteen, jotta Hornetit ovat vastassa, jos kohde tulee rajan yli. Hornetien tulee ehtiä rajan tuntumaan nopeasti, sillä ilmatilaloukkaukset eivät yleensä kestä kovin kauaa.
Lue myös: Tanskan poliisi hukkasi lentoliikennettä sotkeneet droonit – taustalla "kyvykäs toimija"
Ensin otetaan radioyhteys
Jos Suomen ilmatilaa loukataan, otetaan loukkaavaan koneeseen ensin radioyhteys. Jos ei tiedetä, millä radiotaajuudella kone toimii, pyritään yhteys ottamaan yleisellä hätätaajuudella, Kankkio kertoo.
Jos yhteyttä ei saada, ilmatilaa loukkaavan koneen rinnalle lennetään hävittäjällä ja pyritään näin saamaan näköyhteys sen ohjaajaan. Huomiota voidaan pyrkiä saamaan muun muassa siipiä vaaputtamalla. Ilmatilaa loukkaavan koneen suuntaa voidaan pyrkiä omalla lentosuunnalla kääntämään, mutta koneen eteen ei kaarreta.
– Jos vieläkään kohde ei usko tai yhteyttä ei ole, voidaan antaa varoitus ilmassa, Kankkio sanoo.
Varoitus tarkoittaa tässä tapauksessa omasuojaheitteiden ampumista. Näin osoitetaan valmius tulen käyttöön ja se, että kone on aseistettu. Tähän periaatteessa loppuu se, mitä ohjaaja voi ilmassa tehdä, Kankkio toteaa.
Päätöksen tulen avaamisesta tekee rauhanaikana valtiojohto.
– Jos tilanne olisi joku muu kuin rauhantila, tulen käytön avauslupaa voi delegoida alaspäin. Mutta tällä hetkellä valtiojohdolta pitää tulla lupa siihen.
Poikkeuksiakin edellä mainittuun on. Itsepuolustuksena tuleen voi vastata, jos tunnistustehtävällä oleva hävittäjä joutuu tulenkäytön kohteeksi tai jos se toteaa ilmatilaa loukkaavaan koneen tekevän asevaikutusta Suomeen tai Suomen ilmatilaan.
Miehittämättömät ilma-alukset määritellään automaattisesti sotilasilma-aluksiksi. Ne voidaan välittömästi ampua alas, jos niitä tulee Suomen ilmatilaan.
Suomen ilmatilaa koskevissa loukkauksissa Suomi käy tarkistamassa itse kaikki tilanteet, Kankkio kertoo. Liittoutumisen myötä kaikkeen Suomenlahdella tapahtuvaan Suomi ei reagoi, vaan sen ilmavalvonnassa tehdään yhteistyötä.
Lue myös: Nato vahvistaa: Suomen hävittäjät lähtivät saattamaan Viron ilmatilaan tunkeutuneita venäläisiä koneita
Suomi saattoi venäläiskoneita
Kolme Venäjän MiG-31-hävittäjää lensi viime perjantaina Viron ilmatilassa 12 minuutin ajan. Hävittäjät lensivät Suomenlahdella Viron rajan suuntaisesti idästä länteen Tallinnan editse ja ylittivät rajan vajaalla 10 kilometrillä.
Myös Suomen hävittäjät osallistuivat venäläiskoneiden saattamiseen pois Viron ilmatilasta.
Viro aktivoi heti tapahtuman jälkeen Naton neljännen artiklan. Sen mukaan jokainen jäsenmaa, joka kokee koskemattomuutensa, riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna, voi pyytää neuvotteluja muiden jäsenmaiden kanssa.
YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäkokoukseen maanantai-iltana Suomen aikaa käsittelemään ilmatilaloukkausta Viron pyynnöstä. Viron ulkoministeriön mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Viro on YK-jäsenyytensä aikana pyytänyt virallisesti turvallisuusneuvoston hätäkokousta. Viro on ollut YK:n jäsen yli 30 vuotta.
Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskuksen johtaja Kristi Raik arvioi viikonloppuna STT:lle, että Viron ilmatilan loukkaus oli jatkumoa Venäjän aiemmille ilmatilaloukkauksille Puolassa ja Romaniassa.
Venäjä kiisti jälleen maanantaina, että sen hävittäjät olisivat loukanneet Viron ilmatilaa perjantaina. Venäjän mukaan väitteillä ilmatilan loukkaamisesta pyritään tahallaan kiristämään jännitteitä.