Näin teiden kunnossapitoon varatut rahat jaetaan – tietynlainen kevätsää voisi saada eurot riittämään paremmin

Vaikka lunta on tänä talvena riittänytkin, ovat kelit sittemmin sahanneet nollan molemmin puolin, mikä on päällysteiden kestävyyden ja reikiintymisen näkökulmasta kaikkein haastavinta.

– Perinteisillä, lumisilla pakkaskeleillä hoitotyö on selkeää, eikä keskitalven kelirikko-ongelmia ole. Kevään lähestyessä sulamisvesien poistuminen aiheuttaa jonkin verran toimenpiteitä, Nygård sanoo.

Nygårdin mukaan tärkeintä olisi saada lumen sulamisvedet virtaamaan tierakenteista poispäin mahdollisimman nopeasti.

– Kevään koittaessa voisi maanteiden hoidon kannalta olla vain vähän sateita, mieluiten aurinkoista ja hyvin tuulista. Tällöin tierakenne sulaa ja kuivuu nopeasti ja vauriot jäävät vähäisemmiksi.

Nygård huomauttaa, että talvella lisääntyneet vesisateet ovat hankalia heti pakkasten jälkeen jäykille ja hauraille asfalttipäällysteille.

– Nopeat ja lisääntyneet jäätymissulamissyklit johtavat siihen, että reikiä syntyy nopeasti kohtiin, joissa on reikiintymiselle altis heikko kohta tai halkeama. Lisäksi nastarenkaat kuluttavat jonkin verran enemmän asfalttipäällysteitä päällysteen ollessa märkä.

Lue myös: Uudellamaalla nopeusrajoituksia lasketaan paikoin tievaurioiden vuoksi – tienkäyttäjiä kehotetaan varovaisuuteen

Päällysteiden kolme korjausluokkaa

Nygård kertoo, että Suomessa tiepäällysteiden korjausluokat jaetaan teiden merkittävyyden perusteella kolmeen luokkaan. Mitä vilkkaampi tie, sitä korkeammalla se on prioriteettilistalla. 

– Korjauksessa huolehditaan ensin tärkeimpien maanteiden kunnon säilymisestä tavoitetilassa. Toiseksi pyritään säilyttämään muiden luokkien kunto nykyisellään. 

Päällystekorjauksien tärkeimpään PK3-korjausluokkaan kuuluvat tiet, joiden vuorokautisen liikenteen määrä ylittää 3 000 ajoneuvoa tai 300 raskaan liikenteen ajoneuvoa.

Muita tien PK1-luokalle asetettuja kriteerejä ovat muun muassa tärkeiden maakunta- tai aluekeskuksien yhdistäjänä toimiminen tai elinkeinoelämän kannalta merkittävän kuljetusreitin osana oleminen.

Suomessa on Väyläviraston mukaan vajaat 10 000 kilometriä PK1-luokan teitä, vähän alle 15 000 kilometriä PK2-luokan teitä ja vajaat 30 000 luokan PK3 tiekilometriä.

"Korjausvelka voi kasvaa"

Vuosille 2021–2032 laaditusta valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta käy ilmi, että perusväylänpidon rahoituksesta kohdistetaan maanteille keskimäärin 765 miljoonaa euroa vuosittain. Summalla sekä korjataan että huolletaan tieverkkoa.

– Väylien kunnossa priorisoidaan pääväyläverkko. Osalla vähäliikenteisiä verkkoja korjausvelka voi kasvaa, mikäli elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeet täyttyvät muuten, suunnitelmassa todetaan.

Suunnitelman mukaan suurimmat kehittämistarpeet kohdistuvat valtateille 3, 4, 9, 12, 15, 25 ja kantateille 40, 50 sekä valtateille 2, 5, 6, 8, 13, 19 ja 21.

Päällysteiden kunnossapitoon varattuja määrärahoja jaetaan tämän Väyläviraston mallin mukaisesti:

1. Huolehditaan siitä, että korjausluokan PK1 kunto säilyy tavoitetilassa
2. Estetään huonokuntoisten määrän kasvu korjausluokassa PK2
3. Estetään huonokuntoisten määrän kasvu korjausluokassa PK3
4. Parannetaan korjausluokat PK2 ja PK3 tavoitteelliseen kuntotilaan

Lue myös: Teiden korjausvelka kasvaa: Riihessä sovittiin säästöistä, mutta ministeri lupaa silti lisää rahaa tienpitoon

Lähteet: Väylävirasto, Valtioneuvosto