Näin robotti-imurit katosivat hameen poimuihin – romanihameet tuomittiin menetettäväksi valtiolle
2:20Videolla näkyy, miten robotti-imurit katoavan hameen sisään.
Julkaistu 24.07.2025 06:29
Ville Eklund
ville.eklund@mtv.fi
Perinteiseen romaniasuun kuuluva hamekin voidaan tietyssä tilanteessa määrätä menetettäväksi rikoksentekovälineenä.
Helsingin hovioikeus linjasi kesäkuussa, että romaniasuun kuuluva hame voidaan määrätä valtiolle menetetyksi, jos sitä käytetään rikoksentekovälineenä. Kyse oli tapauksesta, jossa hameen sisälle oli piilotettu esimerkiksi robotti-imuri.
Mainitun hameen päällys- ja sisäkankaan pystysaumat olivat auki niin, että kankaiden välinen pituus oli oikeassa reunassa ollut 44 senttimetriä ja vasemmassa reunassa 49 senttimetriä. Kankaat oli ommeltu alhaalta yhteen niin, että niiden väliin oli jäänyt onkalo.
Tapaus sattui marraskuussa 2023, kun kaksi romaniasuun pukeutunutta naista asioi Helsingin Vuosaaressa sijaitsevassa Tokmanni-liikkeessä ja kätki myymälässä tavaraa hameidensa sisään.
Hameisiin oli kätketty kolme Iittalan Mariskooli-maljakkoa, kaksi Iittalan Teema-kulhoa, Iittalan Teema-vati, kaksi Iittalan Muumi-kulhoa ja kaksi robotti-imuria. Osa tuotteista oli laitettu hameiden alla oleviin vyötäröpusseihin. Omaisuuden arvo oli ainakin 600 euroa.
Naiset jättivät tuotteet myymälän toisen osaston hyllyn päätyyn lattialle ja hyllylle piiloon matkalaukun taakse. Oikeus katsoi, että kyseessä oli varkauden yritys.
– Käräjäoikeus toteaa, että tuotteiden vaatteisiin piilottamiselle, pakkauksien avaamiselle, hälyttimien irrottamiselle, tuotteiden piilottamiselle eri hyllykköön sekä sen jälkeiselle poistumiselle myymälästä ei ole tullut ilmi muuta järkevää selitystä kuin se, että vastaajien oli ollut tarkoitus näiden toimenpiteiden jälkeen tulla myöhemmin noutamaan esineet, käräjäoikeuden tuomiota perusteltiin.
Syyttäjä vaati naisten hameita menetettäväksi valtiolle rikoksentekovälineenä. Se katsoi, että hameet olivat erityisen soveltuvia omaisuusrikosten tekemiseen. Naisilla oli tilillään entuudestaan kymmeniä aiempia anastusrikoksia, joista lukuisissa tekotapa oli juurikin tuotteen piilottaminen hameeseen. Toisen naisen osalta mainittiin, että hän oli vankeustuomioidenkin jälkeen palannut anastusrikosten pariin.
Käräjäoikeus piti syyttäjän vaatimusta perusteltuna.
– Syyttäjän menettämisseuraamusvaatimus on jossain määrin poikkeuksellinen ja siihen tulee suhtautua erityisellä varovaisuudella. Käräjäoikeus kuitenkin katsoo, että tämän vaatimuksen arvioimisen kannalta juuri vastaajien entisyys ja aikaisemman rikollisuuden samankaltaisuus on keskeisessä asemassa ja sille on annettava tässä tapauksessa painoarvoa.
Toinen valitti hamepäätöksestä
Varkauden yrityksestä tuomittu vuonna 1999 syntynyt nainen valitti käräjäoikeuden päätöksestä ja vaati hamettaan palautettavaksi. Hän perusteli vaatimustaan sillä, että hame on osa perinteistä romanikulttuuria ja tärkeä osa hänen identiteettiään.
– Romanihameen hylkäämistä pidettiin laajasti häpeällisenä henkilölle itselleen sekä hänen läheisilleen, nainen perusteli.
Hän totesi, että hametta ei voida pitää erityisen soveliaana rikoksen tekemiseen, eikä sitä ollut hankittu yksinomaan tai pääasiallisesti rikosten tekemiseksi. Hänen mukaansa arvokasta ja käsityönä tehtyä hametta ei ollut myöskään muokattu rikoksia varten.
Syyttäjä vastusti vaatimusta, todeten hameella olleen merkittävä rooli rikoksen toteuttamisessa.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. Hameet jäivät valtiolle.
– Valvontakameratallenteelta ja kuvista näkyy, että [naisen] käyttämä hame on muodoltaan ja kooltaan ollut sellainen, että se on mahdollistanut esineiden piilottamisen hameen sisällä olevaan onkaloon siten, että ulkopuolisen on ollut vaikeaa tai mahdotonta erottaa piilotettuja esineitä, hovioikeus perusteli.
Hovioikeus katsoi, että vaikka yksittäisessä anastusteossa saalis on voinut olla hameen arvoa vähäisempi, oli rikosten suuren määrän takia ilmeistä, että hameen menettämiselle on pakottava tarve uusien rikosten ehkäisemiseksi.
Hovioikeus katsoi, että jäi varmuudella selvittämättä, oliko hameita muokattu vai olivatko onkalot niissä valmiiksi.
– Se, että sauma on mainituin tavoin revitty auki, kuitenkin viittaa siihen, että hametta olisi sen valmistamisen jälkeen muokattu soveltumaan paremmin anastusrikosten tekemiseen, hovioikeuden tuomiossa kerrotaan.
Oikeus oli samaa mieltä siitä, että hameen käyttö kuuluu kiinteästi romanikulttuuriin, mutta katsoi, että perustuslain suojaamaan kulttuuriin liittyviä esineitä ei kuitenkaan ole sallittua käyttää rikoksiin. Se muistutti myös, ettei naista päätöksellä kielletä käyttämästä romanihametta.
7:27
Romanit kokevat yhä syrjintää. MTV Uutiset haastatteli laulaja Mirellan perhettä toissa vuonna: "Sanotaan, että iskä ei kuulu tänne" – romaniperheen syrjintäkokemukset ulottuvat sukupolvien yli.
Romaninainen: Samantekevää, millä asulla rikoksia tehdään
Romano Mission hallituksen puheenjohtaja Tuula Blomerus ei kommentoi asiaa järjestön tai romaniyhteisön edustajana, vaan romaninaisena, joka kantaa romaniasua.
Hänestä päätöksen osalta on samantekevää, millaista vaatetusta on käytetty rikoksen tekemiseksi. Hovioikeuden päätöksessä käsiteltiin muun muassa sitä, liittyykö romaniasuun kuuluvaan hameeseen sellaisia identiteetti- tai kunniaseikkoja, joiden vuoksi sitä ei voisi määrätä menetettäväksi rikoksentekovälineenä.
Blomeruksesta tällainen kysymys ei ole olennainen, vaan rikoksentekovälineenä voi hänestä käyttää yhtä lailla Adidas-pusakan taskua kuin romaninaisen hametta. Niiden menettämistä voi oikeudessa käsitellä sitten samoin perustein.
Hameen kanssa rikoksia tehnyt ei edusta muita romaneita
Blomerus on sitä meiltä, että jos joku romaninainen on rikkonut hamettaan sillä tavalla, että sinne saa anastettua tavaraa laitettua, ei kukaan muu voi sitä romaneiden edustajana kommentoida. Valinta tehdä tällaisia rikoksia on yksilön, eivätkä muut romaniyhteisön jäsenet voi niistä vastata. Rikoksia tekevä ei myöskään tee niitä minkään kulttuurin edustajana.
– Jos joku näin tekee, omalla hameellaan tai muuten, ei hän edusta romaniyhteisöä, vaan omaa toimintatapaansa, Blomerus toteaa.
– Oli se miten tahansa tehty, niin eihän se oikein ole tai missään nimessä suotavaa, hän sanoo.
Hän korostaa, ettei rikosten teko kuulu mihinkään kulttuuriin.
Blomerus korostaa, että perinteinen romaniasu on sen valinneille romaninaisille tärkeä osa elämää. Hän luonnehtii sitä tunnustuksellisesi asukokonaisuudeksi ja kansanpuvuksi.
– Me romaninaiset olemme ylpeitä tästä asusta ja haluamme sen kunnialla kantaa, kun olemme sen kerran valinneet, hän toteaa.
Valinta kantaa romaniasua tuo kuitenkin yhä hankaluuksia monen romaninaisen arkipäivässä. Blomerus kertoo, että moni romaninainen kokee negatiivisia yleistyksiä ja huonoa kohtelua pukeutumisensa vuoksi. Ennakkoluulot ovat sitkeitä.
Romaninaista aletaan usein esimerkiksi seurata tämän vieraillessa muussa kuin tutussa lähikaupassa.
– Ikävä kyllä kaupassa saadaan omat henkivartijat, Blomerus sanoo.
Valtaosa romaneista ei tee rikoksia.
– Meillä suurimmalla osalla on hame ehjänä, hän muistuttaa.
Blomerus kysyykin, voisiko romaneihin liittyvistä stereotypioista päästää viimein irti.
– Vaikka jotkut niitä ylläpitää, mutta eihän se oikeuta arvottamaan muita saamaan väestöryhmiin kuuluvia, hän muistuttaa.
Hän nostaa esille, että stereotypioihin pohjaava käytös satuttaa ennakkoluulojen kohteita ja voi jättää syvät jäljet esimerkiksi romaniperheiden lapsiin, jotka joutuvat todistamaan eriarvoistavaa kohtelua.
Blomerus haluaisikin herätellä ajatusta siitä, että jokaisen tulisi miettiä omaa käyttäytymistään, edusti sitten romani- tai valtakulttuuria.
– Siitä jää aina tietynlainen käden- tai askeleenjälki, Blomerus muistuttaa tekojen vaikutuksesta.
