Romaniyhteisössä viime aikoina tapahtuneet väkivaltarikokset naisia kohtaan ovat uudenlainen ilmiö, sanoo romanivaikuttaja Vartti Isberg Rikospaikassa. Häneltä ilmestyi tällä viikolla kirja Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä (Johnny Kniga).
Isbergin mukaan verikosto on ollut olemassa tuhansia vuosia, mutta niitä ei tapahdu romaniyhteisössä usein.
– Verikosto tarkoittaa romaniyhteisössä sitä, että siellä on tapahtunut veriteko aikaisemmin ja joku henkilö päättää sen kostaa. Se on tuhansia vuosia ollut. Ei se ole pelkästään romaneilla ollut, se on ollut eri kansoilla aina voimassa, hän sanoo Rikospaikan haastattelussa.
Isberg itse tietää oman elämänsä varrelta eli 60 vuoden ajalta vain kaksi verikostotapausta romanien keskuudesta.
– Kyllä selkkauksia ja ampumisia tapahtuu, mutta eivät ne suoranaisesti verikostoja ole olleet.
Väistämiskulttuurin tarkoitus kunnioittaa uhrin perhettä
Romanikulttuurista puhuttaessa mainitaan usein myös väistämiskulttuuri. Isbergin mukaan asia on kaksijakoinen.
– Yleensä sillä tarkoitetaan sitä, että joku on tehnyt toiseen sukuun liittyvän väärän teon ja hän joutuu väistämään. En tiedä noudatetaanko sitä enää niin kirjaimellisesti. Aika paljon samojen sukujen jäseniä, joissa mustalaiset ovat riidelleet keskenään, asuu silti samoissa kaupungeissa. Tässäkin on tapahtunut muutosta aika selkeästi.
Kirjassaan Isberg kuvaa väistämiskulttuuria jyrkemmin:
Minä olen käyttänyt sanaa kostamisvelvollisuus. Kun puhutaan väistämisvelvollisuudesta, yritetään sanoa, että tällä tavoin kunnioitetaan uhrin perhettä. Oikeasti ihmiset lähtevät pois pelon takia, eivät kunnian tai kunnioituksen. Eivät siksi, että he haluaisivat lähteä, vaan koska pelkäävät kostoa.
Lue myös: Romanit järkyttyneet yhteisön jäsenten väkivallanteoista – pelko levisi perheisiin
Syyllistyi itse henkirikokseen
Isberg syyllistyi henkirikokseen Tukholman ydinkeskustassa vuonna 2001. Hän ampui toisen romanimiehen, joka oli syyllistynyt neloismurhaan. Uhri oli murhannut Isbergin isän, tädin ja kaksi hänelle läheistä miestä.