Isä ja tytär kertovat romanien kohtaavan edelleen valtavasti syrjintää: "Olemme päässeet eroon N-sanasta, mutta emme M-sanasta"

Romanit järjestävät kansallispäivänsä kunniaksi erilaisia tapahtumia. Tapahtumissa pyritään tuomaan esille romanien kulttuuria. Tero Roininen on perustanut aikanaan GG Caravan -yhtyeen, jonka äänimaailmaa Roininen ammentaa romanimusiikista. Romanien kansallispäivän kunniaksi julkaistiin Unelma-kappaleen musiikkivideo. Kappaleella kuullaan Palefacea ja Junoa sekä lukuisia romaniräppäreitä kuten Djangomayn, Merzi, Bulle ja Roni True. Kertosäe on Tero Roinisen omaa käsialaa, mutta Karri Miettinen alias Paleface avusti häntä. Roinisen tytär Mirella Roininen esittää kappaleen kertosäkeen.

– Kun päätimme, että minä laulan sen, aloin miettiä niitä sanoja hieman tarkemmin, jotta saan tunnetta ja tulkintaa. Sitä, mitä haluaa antaa kuulijalle. Kyllä se tuntuu tärkeältä. Se vähän harmittaa, että joutuu laulamaan tuollaisista aiheista.

Kappaleessa nostetaan esille nimenomaan romanien kohtaama syrjintä. Roinisen mukaan romaneille syrjintä on edelleen arkipäivää. Roininen kertoo, että GG Caravanin tarkoitus on olla luonteva alusta ilmaista myös sellaisia tunteita, joita voisi arveluttaa sanoa muualla.

– Populaarikulttuuri on mennyt hieman siihen, että vähemmän ja vähemmän puhutaan vakavista asioista. Enemmän ja enemmän kevyttä tekstiä ja kieli keskellä suuta. Ei oteta kantaa, jottei loukata ketään tai menetetä kuulijoita. GG:n tehtävä on minusta selkeästi olla äänitorvena ja puhua vaikeista asioista. Ei vain romanien kohdalla, vaan ylipäätään yhdenvertaisuudessa ja tasa-arvossa.

Ennakkoluuloja romaneista

Romaneihin liitetään edelleen monia kielteisiä stereotypioita. Roinisen ystävät ovat päätyneet esimerkiksi muuttamaan sukunimiään suomalaisemmiksi, jotta elämä olisi hieman helpompaa.

– Videolla esiintyy ystäväni Roni Kultalehmus, joka oli ennen muistaakseni Roni Nyman. Hän vaihtoi sukunimensä, jotta pääsisi työhaastatteluihin paremmin. Minulla on useita ystäviä, jotka ovat tehneet nimenmuutoksia saadakseen vuokra-asuntoja tai päästäkseen työhaastatteluihin.

Suomessa on noin 13 000—14 000 romanin yhteisö. Euroopassa heitä asuu noin 12 miljoonaa. Roinisen mielestä romanien asema Suomessa on Euroopan paras.

– Syrjintä on rakenteissa. Puhumme tasa-arvosta laajalla skaalalla. Vähemmistöjen eteen tehdään paljon asioita, mikä on hienoa. Niin Suomessa kuin Euroopassakin romaneista ei puhu kukaan. Euroopassa joka kolmas romani on ilman juomavettä ja joka kymmenes on ilman sähköä.

Unelma-kappale on yksi tapa saada omaa ääntä kuuluviin. Biisillä esiintyvät romaniräppärit kirjoittivat riiminsä itse. Roininen antoi neuvoksi ammentaa inspiraatiota omista kokemuksistaan. Jokaisen räppärin säkeistö kertoo yhden kokemuksen elämästä romanina.

Roinisen perheelle ennakkoluulot, stereotypiat ja rasismi ovat tulleet tutuiksi. Mirella Roininen kertoo kuulleensa ennakkoluuloja romaneista jo ala-asteella.

– Ala-asteella monet sanoivat, että iskä kuuluisi vankilaan ja ettei iskän pitäisi olla täällä. Yläasteella moni heittää sellaista läppää asiasta.

– Manne on sellainen sana, joka on yllättävän paljon käytössä. Olemme päässeet eroon N-sanasta ja se on hieno juttu, mutta emme M-sanasta.  Mirellan jutuista olen kuullut, että sitä käytetään ihan reippaasti ja huolettomasti. Mirella on myös neljäsosaksi romani, ja se kertoo, kuinka kauaskantoista tämä rasismi on. Se on järkyttävää ja surullista.

Syrjintään törmää jatkuvasti

Yksi tyypillinen syrjinnän muoto on kieltäytyä palvelemasta. Nykyisin romanit myös kertovat kohtaamastaan syrjinnästä eteenpäin. Nuorempi sukupolvi puolestaan murtaa ennakkoluuloja sosiaalisessa mediassa. Kokemuksia on kuitenkin ehtinyt jo kertyä ja Roininen tuumaa, että monella romanilla on paksu nahka. Sekä Mirella että Tero Roininen kertovat purkaneensa jännittyneitä tilanteita huumorin avulla.

– Armeija-aikoina olin yhden puolimustalaisen kaverini kanssa ravintolassa. Tiskillä meille ilmoitettiin, että romaneille ei myydä. Yritin siinä heittää huumoriksi, että me olemme vain puoliksi romaneita, että myykää nyt edes puolikkaat annokset. Huumori ei uponnut ja meidät heitettiin ulos.  

Romaneihin liitetään paljon kielteisiä stereotypioita, jotka istuvat ihmisten mielissä tiukassa. Etenkin kansallispukua käyttävät romanit joutuvat herkästi silmätikuiksi ja kohtaavat paljon syrjintää. Roinisia puolestaan ei aina mielletä ”oikeiksi romaneiksi” koska he eivät pukeutumiseltaan vastaa stereotypiaa.

– Tämän näköisiä romaneita on Suomessa paljon. Tekisivätkö ne vaatteet minusta jotenkin enemmän romanin? Stereotypioita on paljon: mustalaiset varastaa, mustalaiset parkkeeraa autonsa minne sattuu ja niin edelleen.

Mirella Roininen on lukion toisella luokalla. Hän kuvailee, että stereotypioiden kanssa on tylsä kasvaa, mutta niiden kanssa on oppinut elämään.

– Kun ne tiedostaa, ne eivät mene niin ihon alle. Sitten ehkä naureskelee niille läpille mukana, mitä nyt saa kuulla ja yrittää naurulla saada sen tilanteen menemään ohi.  

Roininen kertoo, että hänellä on elämässään ollut yksi myönteinen romaneihin liitettävä stereotypia: lahjakkaat muusikot. Musiikin maailmassa saatu hyväksyntä tuntui hienolta ja hän alkoi tietoisesti myös hakea hyväksyntää taidoillaan.

– Musiikki on ollut rakkaus, mutta olen käyttänyt sitä myös defenssinä. Huomasin, että romanit hyväksytään, jos ne ovat muusikoita. Treenasin paljon ja minusta tuli jossain määrin hyvä kitaristi. Minua ei käsitelty enää mustalaisena vaan sitä katsotaan jopa hyveellisesti: tässä on nuori hyvä mustalaiskitaristi. Siitä tuli vääristynyt minäkuva. Minuus kietoutui kitaran ympärille. Kitaristina onnistuminen tai epäonnistumine oli yhtä kuin onnistuminen tai epäonnistuminen ihmisenä.

 Roininen sanoo, että kehitettävää olisi myös romaneilla itsellään. Joillekin kohdatut ennakkoluulot ja huonot kokemukset ovat liikaa ja maailma alkaa näyttäytyä kuppikuntaisena. Mieli vetää jakolinjat omien ja toisten välille.

– Jotkut pyrkivät nostamaan itsensä sen järjestelmän yläpuolelle kestääkseen sen ihmisarvottomuuden. He elävät sellaisen kuplan sisällä, jossa ovat vain me romanit eikä muista välitetäkään. Se on toinen ääri-ilmiö, joka ei kehitä meidän valtaväestön ja romanien yhteiseloa. Jos kehitystä halutaan, se ei ole koskaan niin, että vain valtaväestön pitäisi tehdä töitä. Myös romanien pitää tehdä töitä omien ongelmiensa eteen ja olla rehellisiä niiden suhteen. Yhteinen vuoropuhelu on kaikkein kehittävintä.  

Kello 21.47 Jutusta korjattu Palefacen sukunimi Karri Miettiseksi.