Helsinkiläisravintola kielsi Jasminin sisäänpääsyn romanivaatteissa, vetosi kummalliseen pelkoon – opiskelija kertoo syrjinnästä: "Aina he löytävät jonkin porsaanreiän, jolla sisälle tulon saa estettyä"

Helmen mukaan romanit osaavat sujuvasti suunnistaa pääkaupunkiseudun baarikartalla. Romaniyhteisön sisällä tieto romanivaatteet sallivista tai kieltävistä ravintoloista kulkee suusta suuhun.

Miehet pääsevät naisia helpommin sisälle, koska vaatteet eivät herätä yhtä paljon huomiota. Hän ihmettelee kieltoa, koska yleensä pukukoodit on suunnattu karsimaan epäsiistiä pukeutumista, vaikkapa farkkuja tai lenkkitossuja.

Romaninaisten hame on varsin juhlava vaate. 

– Ei tämä nyt ihan college-housuihin rinnastettavissa oleva vaate ole, Helmi puuskahtaa. 

"Sisäinen ääni sanoo jo valmiiksi, että tuonne ei ainakaan päästä"

Jasmin Helmi kertoo, että ei nykyisin enää juurikaan käy baareissa. Kuluneelta kesältä mieleen jäikin vahvasti, kun hän olisi kahden ystävänsä kanssa halunnut mennä terassille Helsingin keskustassa. Hän oli kolmikosta ainoa, jolla oli romanivaatteet yllään, ja tiesi sen olevan ongelma. 

– Useaan paikkaan ei lähdetä silloin edes yrittämään. Sisäinen ääni sanoo jo silloin, että tuonne ei päästä ainakaan, hän kertoo. 

Ensimmäiselle terassille seurue ei päässyt. Tarjoilijat sanoivat paikan olevan liian täynnä. Se aiheutti sen, että seuraavasta paikasta oli yhä isompi kynnys kysyä. 

– Ei aina jaksa ottaa sitä pahaa mieltä kannettavakseen. 

Jasmin Helmelle on useasti suoraan sanottu ravintolan edustalla, että sisään ei ole mitään asiaa. 

– Pahinta on se, että on niin tottunut siihen. Että ei edes välitä enää, koska se (syrjintä) on ollut aina läsnä. Romanit tietävät, etteivät he pääse aina joka paikkaan, Helmi kertoo. 

Opiskelijajuhlien jatkot lopulta pidettiin ravintolassa, koska romanivaatteiden kielto tuli opiskelijoiden tietoon liian myöhään. Uutta jatkopaikkaa ei oltaisi saatu järjestettyä niin lyhyellä varoitusajalla. 

Jasmin Helmi kuitenkin kiittää pääväestöön kuuluvia opiskelutovereitaan siitä, että he ottivat vähemmistöön kuuluvia opiskelukavereita koskevan asian omakseen niin, että veivät asian eteenpäin yhdenvertaisuusvaltuutetulle.

"On tapauksia, joissa vartijoille on annettu ohjeet, ettei romaneja saa päästää"

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta vahvistetaan, että tapauksesta on tehty kantelu. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta ei voida ottaa kantaa kyseiseen tapaukseen, mutta viestintäpäällikkö Maria Swanljung puhuu romanien kohtaamasta syrjinnästä yleisellä tasolla.  

 – On tapauksia, joissa vartijoille on annettu ohjeet, että romaneja ei saa päästää ravintolaan. Meille tulee paljon yhteydenottoja romaneilta arjessa tapahtuvaan syrjintään liittyen, että heitä ei päästetä ravintolaan tai vartijat seuraavat kaupassa, Swanljung kuvailee.

Vähemmistövaltuutettu teki vuonna 2014 selvityksen, jossa kysyttiin romanien syrjintäkokemuksia. Valtaosa oli kokenut arjessaan syrjintää. 

– Sekin, että kielletään romanivaatetus eikä suoraan romanien pääsyä sisälle, on todennäköisesti syrjintää. Syrjintää ei voi hävittää piilottamalla sitä pukeutumista koskeviin määräyksiin. Kyseessä voi olla välillinen syrjintä, Swanljung kertoo. 

Yhdenvertaisuuslaista löytyy välitön ja välillinen syrjintä. Välillinen syrjintä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa laadittu sääntö voi näennäisesti vaikuttaa tasapuoliselta, mutta tosiasiassa se syrjii tiettyä ryhmää. 

Swanljung muistelee vuosia sitten keskustelua herättänyttä tapausta, jossa huoltoaseman oveen oli kiinnitetty kaikki kansallispuvut kieltänyt lappu. Vaikka kielto ei kohdistunut yksiselitteisesti romaneihin, kävi ilmi, että sen tarkoitus oli estää romaneja astumasta sisälle, ja kyse oli välillisestä syrjinnästä.

Syrjintä on kielletty sekä rikoslaissa että yhdenvertaisuuslaissa. Rikoslain perusteella syrjinnästä voidaan tuomita sakkoihin. Lisäksi yhdenvertaisuuslaista löytyy myös hyvityspykälä, jonka mukaan syrjinnän uhrille on maksettava hyvitystä. 

Swanljungin mukaan selitys siitä, että ravintolalla on oikeus päättää asiakkaistaan ja laatia pukukoodeja ontuu silloin, kun se koskee alkuperään liittyvää pukeutumista, sillä syrjintä alkuperän perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Silti ilmiö rehottaa yhä laajalti pääkaupunkiseudun yöelämässä.