Yleisillä paikoilla tapahtuneet vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet ja romanitaustaisten epäiltyjen osuus korostuu, Poliisihallitus kertoi keskiviikkona. Sen sijaan viime vuonna vain noin yhdessä prosentissa tapauksista epäillyllä oli yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisryhmään tai katujengiin.
Poliisi on tarkastellut viime vuoden tammi–marraskuun aikana yleisillä paikoilla tapahtuneita vakavia väkivaltarikoksia. Vakavilla väkivaltarikoksilla tarkoitetaan murhaa, tappoa, törkeää pahoinpitelyä, törkeää ryöstöä sekä näiden yrityksiä.
Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kertoo, että näistä rikoksista epäillyistä arviolta noin kuudennes oli romanitaustaisia.
– Tämä tarkoittaa, että heillä on merkittävä yliedustus törkeiden väkivaltarikosten osalta, Heikinheimo sanoi tiedotustilaisuudessa.
Romaneja arvioidaan olevan Suomessa 10 000–12 000.
"Taustalla negatiivisia käyttäytymissääntöjä"
Poliisi ei pidä kirjaa rikoksista epäiltyjen etnisestä taustasta. Heikinheimon mukaan tarkastelua varten tietoja poimittiin muun muassa epäillyn nimen ja rikosilmoituksen selostusosasta ilmenneiden seikkojen perusteella. Tarkastelussa hyödynnettiin myös samaa menetelmää, jota Poliisiammattikorkeakoulu käyttää tarkastellessaan romaneihin kohdistuneita viharikoksia osana vuosittaista viharikosselvitystään.
– Sataprosenttista varmuutta (epäillyn taustasta) ei voida taata, mutta itse pidän lukuja hyvinkin tarkkoina, Heikinheimo sanoi.
Heikinheimon mukaan epäiltyjen taustan selvittäminen on tarpeellista, jotta poliisi voi toimia mahdollisimman tietoperusteisesti ja vaikuttavasti.
– Lienee kaikille selvää, että jotta toimenpiteitä voidaan kohdistaa ja tehdä ennalta estävää työtä, pitää tietää relevantit taustatekijät.
Heikinheimon mukaan tilanne on ollut esillä myös romaniyhteisön kanssa ja he ovat pyytäneet siihen apua.
– Yksi syy tietenkin on, että romanien rikollisuudessa ja törkeässä väkivaltarikollisuudessa iso osa on heidän keskinäistä rikollisuuttaan, eli myös uhrit ovat romaneja. Poliisin arvion mukaan – eikä se ole vain meidän arviomme, vaan yleisemminkin – (rikollisuus) johtuu suurelta osin romanien negatiivisista käyttäytymissäännöistä, kuten väistämisvelvollisuudesta.
Heikinheimon mukaan asia pitää tuoda esille poliisin työssä sekä laajemmin yhteiskunnallisessa keskustelussa.
– Sitä ei voi pitää tabuna, emmekä voi pistää päätämme pensaaseen.
Ulkona, viikonloppuyönä ja teräaseella"
Julkisilla paikoilla tehdyistä vakavista väkivaltarikoksista epäillyissä korostuivat myös nuoret. Alle 18-vuotiaita epäillyistä oli noin 30 prosenttia.
Selkeästi suurin osa epäillyistä, lähes 80 prosenttia, oli Suomessa syntyneitä Suomen kansalaisia. Rikosten uhrien kansalaisuusjakauma oli lähes sama kuin epäillyillä.
Selvästi eniten rikoksia tapahtui suurimmissa kaupungeissa, eniten Helsingissä ja Vantaalla.
– Ulkona, viikonloppuyönä ja teräaseella uhaten tai sellaista käyttäen. Siinä kolme yleisintä piirrettä, Heikinheimo summasi.
Poliisi korostaa, että Suomessa on edelleen erittäin epätodennäköistä joutua yleisellä paikalla satunnaisen vakavan väkivallan kohteeksi. Tällaisiin tapauksiin liittyvät poliisin mukaan usein huumausaineet tai hoitamattomat mielenterveysongelmat.
– Viimesijaista motiivia näissä voi olla vaikea sanoa.