Tummaihoisen George Floydin väkivaltainen kuolema poliisin käsittelyssä Yhdysvalloissa on herättänyt suuria mielenosoituksia ja mellakoita, ja herättänyt puhetta muun muassa poliisiväkivallasta ja kiinniottotilanteista.
Helsingin poliisin ylikomisario Jari Kaikko kertoi MTV:n Uutisaamussa, että jos Suomessa poliisi ottaa jonkun, niin tilanteen taustalla on yleensä jonkinlainen rikosepäily tai häiriökäyttäytyminen, jota ei saada muuten hallintaan.
– Normaalissa arjessa lähes 100 prosenttia kiinniotoista hoituu avain puheen keinoin. Todetaan tapahtunut ja puheen keinoin ihmiselle kerrotaan, että nyt joudutaan ottamaan sinut kiinni asian selvittämistä varten. Voi sanoa, että lähes kaikki tapaukset hoituu ihan mukavasti näin.
Harva kuitenkaan ilahtuu siitä, että joutuu poliisin kiinniottamaksi, mutta Kaikon mukaan suurin osa suomalaisista pystyy nielemään tilanteen ilman, että rupeaa laittamaan enempää vastaan.
Lue myös: Suomalaispoliisi katsoi videon George Floydin kuolettavasta piinasta poliisien otteessa – ”Näyttää siltä, ettei Floyd tee näkyvää vastarintaa ja hän on poliisikielellä hallinnassa”
Ääritilanteissa tilanne on tietysti toinen.
Kaikon mukaan poliisien ensimmäinen keino kiinniotoissa on aina puhe, vaikka se ei varsinainen voimakeino olekaan.
– Lähdetään siitä puheesta ja annetaan ohjeita, neuvoja, kehotuksia, jopa siis käskyjä. Jos nämä eivät ole riittäviä tai tiedetään jo heti paikalle tultaessa, että nämä eivät riitä, niin voidaan mennä varsinaisiin voimakeinoihin.
Kaikon mukaan poliiseja sitoo voimakeinojen asteittaisuus eli haluttuun lopputulokseen tulee aina pyrkiä lievimmällä toimivalla voimakeinolla.
– Lakikin jo velvoittaa meitä siihen ja peruskoulutuksessa käydään läpi niin ihmisoikeussopimukset kuin kansalaisten perusoikeudet ja sitä kautta päästään pikkuhiljaa poliisin voimankäyttösäädöksiin.
– Voimankäyttösäädöksien oleellinen sisältö on se, että poliisilla pitää olla käsillä virkatehtävä, joka tuo toimivaltaa, ja jos joudutaan voimankäyttötilanteeseen, niin kaikkien käytettävissä olevien voimakeinojen pitää olla tarpeellisia ja niitten pitää olla oikeassa suhteessa esimerkiksi tehtävän kiireellisyyteen, vastarinnan vaarallisuuteen ja muihin käytettävissä oleviin voimavaroihin, Kaikko listaa.