"Lievin tehokas väline valitaan" – Kaasusumute ja fyysinen voima ovat poliisille samanarvoisia voimakeinoja, linjaa oikeustieteen tohtori

Oikeustieteen tohtorit Henrik Rikander ja Mika Sutela tutkivat poliisi voimankäyttöä vuosina 2014–15.

– Suomalaisen poliisi voimankäyttö on varsin maltillista ja ennalta-arvattavaan lopputulokseen johtavaa, MTV:n Uutisaamussa vieraillut Nikander kertoi.

– Voimme pitää suomalaisen poliisin voimankäyttöä esimerkkinä muille maille. Poliisi käyttää voimakeinoja 1,8 kertaa sataa kiinniottoa kohden, hän jatkoi.

Lue lisää tutkimuksesta: Poliisi käyttää harvemmin voimakeinoja naisiin, kertoo tutkimus – osassa tapauksista voimankäyttö jopa suhteettoman lievää

"Ampuma-ase on ylimpänä hierarkiassa"

Pääosa poliisin voimankäyttöä ovat neuvot, kehotukset ja käskyt.

– Ensin, kun poliisi saapuu paikalle tai tekee valvontaa, on kyse sosiaalisesta vallan käyttäytymisestä. Näyttäytymällä vaikutetaan ihmisten päätöksentekoon.

– Ampuma-ase on ylimpänä hierarkiassa, mutta sen jälkeen kaikki muut voimankäyttövälineet (kuten poliisikoira, etälamautin, patukka, kaasusumute tai fyysinen voima) ovat samanarvoisia. Lievin tehokas väline valitaan kyseiseen tilanteeseen, Nikander valottaa.

Poliisi arvioi jokaisen tehtävän kohdalla, mikä on oikea väline tilanteeseen.

 – Lievin tehokas väline huomioi, millaisia vammapotentiaalia seuraa, minkälainen tehokkuuspotentiaali on. Tehokkuudella tarkoitetaan sitä, miten saavutetaan lopputulos mahdollisimman pienillä vaurioilla.

Elokapina-mielenosoitus toi voimankäytön esille

Suomessa poliisin voimankäyttö on ollut esillä viime aikoina Elokapina-liikkeen mielenosoituksessa tehtyjen toimien vuoksi.

Poliisi käytti kaasusumutetta mielenosoittajiin, jotka olivat tukkineet tien Helsingin Kaisaniemessä eivätkä poistuneet useista käskyistä huolimatta.

Asiasta on käynnissä esitutkinta. 

Lue lisää: Syyttäjä aloitti Elokapina-aktivisteja sumuttaneesta poliisista esitutkinnan

Käsky paikalla olleille poliiseille sumutteen käytöstä tuli ylemmältä taholta.

Nikanderin mukaan yksittäisen poliisimiehen kieltäytyminen käyttämästä voimakeinoa on hankalaa.

– Johdetussa ja nopeassa tilanteessa on varsin hankalaa alkaa kyseenalaistamaan käskyä. Hitaissa tilanteissa voi olla velvollisuus tarkastaa käskyä, Nikander pohtii.

Katso koko haastattelu pääkuvan videolta.