Poliisi käytti taktista neuvottelua viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin. Tehtäviä oli noin 300.
– Yhteiskunnan pahoinvointi, itsetuhoisten iso osuus ja mielenterveysongelmat näkyvät, Helsingin poliisilaitoksen komisario Johanna Sinivuori sanoi Rikospaikan haastattelussa.
Poliisi soveltaa taktista neuvottelua erilaisissa kriisitilanteissa, esimerkiksi kun joku uhkaa väkivallalla tai itsemurhalla. Panttivankitilanteet ovat Suomessa sen sijaan erittäin harvinaisia.
– Ylivoimaisesti eniten tehtävät liittyvät itsetuhoisiin henkilöihin ja vaarallisten henkilöiden kiinniottoon.
Poliisi on lisännyt taktisten neuvottelijoiden määrää viime vuosina. Tätä nykyä jokaisella poliisilaitoksella on oma taktinen neuvottelija. Valtakunnallisesti heitä on hieman alle kaksisataa.
Lue myös: Poliisin tietoon tulee kymmeniä pommiuhkauksia vuosittain: "Lähtökohta on, että kukaan ei loukkaannu tai kuole"
Neuvottelijalta vaaditaan rauhallisuutta
Neuvottelijan täytyy Sinivuoren mukaan olla hyvä puhuja ja hyvä kuuntelija. Hötkyillä ei saa.
– Kohteeseen yritetään tietenkin saada puheyhteys mahdollisimman pian. Mielellään ollaan lähelläkin kohdetta, jos suinkin on mahdollista. Siitä se lähtee. Kiirettä ei ole.
Poliisi ei halua eskaloida neuvottelutilannetta vaan pyrkii neuvottelussa aina rauhanomaiseen ja työturvalliseen ratkaisuun sekä kohteen että poliisin kannalta. Ilman voimankäyttöä.
Esimerkkinä on tilanne, jossa henkilö uhkaa hypätä kerrostalon katolta alas.
– Tällaisessa hyppääjätapauksessa käytetään apuna myös pelastuslaitosta, jos se on mahdollista ja ehditään. Heillä on erilaisia hyppymattoja ja nostokoreja, joilla voidaan nostaa neuvottelija lähikontaktiin tämän itsetuhoisen henkilön kanssa.
Vaarallisen henkilön kiinniotossa lähikontaktiin ei välttämättä edes pyritä.
