Näin nuoret tilittävät syrjäytymistään – apu lapsuudestakaan asti ei ole auttanut

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET–STT

    – Tuntuu, kun oli siellä tavallisen työnhaun puolella, niin sielt ei oikeen saanut mitään, että kun yritti kysyä jotain neuvoa, niin ne oli heti, että sun pitää ite selvittää", kertoo yksi nuori.

    – Kun mä olin sen kuus viikkoo töissä, siis mä ihan nautin siitä, mä olin ihan et jeejeejee mä pääsen töihin ja muut on siel ihan, et ”ei, maanantai”. Siis kyl sen sit huomaa, kun on ollu kauan työttömänä, niin kyl sitä sit vaan nauttii noist tommosista pienistä, kertoo puolestaan toinen nuori.

    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä Nuorisotutkimusverkoston Nuoret luukulla -tutkimusraportti yritti löytää keinoja ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Vuoden kestäneen tutkimuksen aikana tutkijat haastattelivat 19-29-vuotiaita nuoria sekä eri palveluiden asiakaspalvelutyöntekijöitä Espoossa ja Kouvolassa.

    Nuorisotutkimusverkoston tutkija Päivi Bergin mukaan monia nuoria on yritetty auttaa jo lapsesta saakka, mutta syrjäytymiskierrettä ei ole pystytty katkaisemaan. Osa nuorista on joutunut kertomaan tarinansa monta kertaa, mikä on tuskastuttavaa.

    – Toiset taas ovat jääneet jotenkin sen järjestelmän ulkopuolelle. He kokevat, että eivät saa keneltäkään apua.

    Tutkijat sanoittavat nuorten toiveen - yksi vastuuhenkilö ja eri palvelut yhdellä pysähdyksellä toisi apua.

    Syrjäytyneet nuoret ovat muita nuoria sairaampia 

    THL:n rekisteriaineiston analyysissa puolestaan selvisi, että kroonisesti syrjäytyneiden nuorten terveyspalvelujen kokonaiskustannukset ovat jopa seitsenkertaiset verrattuna niihin nuoriin, jotka eivät ole syrjäytymisvaarassa. Jopa 60 prosenttia kroonisesti syrjäytyneistä on tutkimusaikana käyttänyt mielenterveyslääkkeitä. 

    – Voi olla, että sairaat nuoret ovat suuremmassa syrjäytymisvaarassa tai syrjäytyneet nuoret sairastuvat, kertoo THL:n tutkija Salla Ikäheimo. Nuorisotutkimusverkoston Berg näkee tämän hälyttävänä ongelmana.

    – Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin pääseminen on näille nuorille todella vaikeaa.

    Tutkijat muistuttavat, että nuorten tilat ja tilanteet eivät ole stabiileja.

    – Eri nuoret tarvitsevat erilaisia palveluja, se mikä on toiselle on turhaa, toiselle se olisi juuri tarpeen, Berg sanoo.

      

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •