Näin kultaryöstäjät toimivat

Kultaryöstöt ja -varkaudet ovat haasteellisia juttuja, kertoo Helsingin rikospoliisin paljastavan tutkinnan päällikkö Jari Aarnio.

– Tekijät ovat poikkeuksetta ulkomaalaisia, mikä vaikeuttaa niiden estämistä.

Aarnio kertoo miten rikolliset toimivat.

Ulkomailta, esimerkiksi Virosta, Liettuasta tai Romaniasta, tulee ensin yksi ryhmä Suomeen. Heidän tehtävänsä on selvittää ryöstön tai varkauden mahdollisuudet.

– He tekevät ennakkotiedustelun perusteellisesti. Jo tällaisen ryhmän paljastaminen edellyttää todella paljon työvoimaa.

Aarnion mukaan Suomeen saapuu ensivaiheessa esimerkiksi 3-4 liettualaista. He kiertävät Etelä-Suomessa tutkien kultasepänliikkeitä. Milloin liike avataan ja suljetaan? Milloin työntekijät tulevat töihin ja lähtevät? Montako heitä on? Miten ovet lukitaan? Missä on valvontakameroita? Miten poliisi liikkuu alueella?

– He seuraavat paikkaa päivin ja öin. Pakoreitit kellotetaan.

Tämän jälkeen ryhmä lähtee Suomesta. - He eivät siis tee keikkaa, vaan myyvät sen toiselle ryhmälle kotimaassaan.

Uusi ryhmä tekee keikan

Jälleen Suomeen saapuu uusi tuntematon ulkomaalainen ryhmä. Nyt kyseessä ovat tekijät. Murto tai ryöstö tehdään.

– Usein mukana ovat käsiaseet ja nippusiteet. Henkilökunta pakotetaan kasvot lattiaan takahuoneeseen. Tekijät kätkevät saaliin maastoon ja poistuvat maasta. Kolmas ryhmä hakee sitten saaliin maastosta.

Aarnio kertoo, että 13 kuukauden aikana eteläsuomalaisista kultasepänliikkeistä on viety koruja ja kelloja yhteensä neljän miljoonan euron arvosta.

Poliisi on kuitenkin onnistunut selvittämään 90 prosenttia ryöstöistä ja varkauksista. Pääosa saaliista on saatu takaisin.

– Tässä olisi syytä parantaa kaupunkien kameravalvontaa. Kameroita on paljon, mutta niitä valvotaan eri paikoissa. Poliisilla menee vähintään minuutteja, mutta toisinaan tunteja ennen kuin tekijöiden kuvat saadaan.

Aarnion mielestä tämän kameravalvonnan yhtenäistäminen olisi helppo keino nopeuttaa juttujen selvittämistä.

Lue myös:

    Uusimmat