Kuva paljastaa, kuinka Suomen lainamarkkinat poikkeavat Euroopasta | MTV Uutiset
Analyysi: Yksi kuva kertoo karulla tavalla, kuinka Suomen lainamarkkinat poikkeavat muusta Euroopasta
1:20Katso video: Suomalainen taloustieteilijä varoittaa vaihtuvien korkojen ylikorostuneesta merkityksestä Suomen taloudessa.
Julkaistu 26.10.2025 19:16
Joonas Turunen
joonas.turunen@mtv.fi
Suomalaisilla on tuntuvasti enemmän lainoja sidottuna vaihtuviin korkoihin kuin muualla euroalueella. Tilanne ei koske vain asuntoluottoja, vaan myös yritysten lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Pitkän uran tehnyt taloustieteilijä näkee tämän uhkaavan jopa koko talouskasvun käynnistymistä, kirjoittaa taloustoimittaja Joonas Turunen.
Kun suomalainen marssii pankkiin neuvottelemaan asuntolainasta, on valintana lähes aina vaihtuvakorkoinen laina.
Yleensä viitekorko uusissa asuntolainoissa on 12 kuukauden euribor – siitäkin huolimatta, että kolmen kuukauden välein tarkistettava viitekorko olisi juuri nyt halvempi.
Katsomalla asuntolainojen korkosidonnaisuutta selviää, että uusista asuntolainoista noin 95 prosenttia on vaihtuvakorkoisia. Näin on ollut Suomessa koko 2000-luvun, mutta muualla Euroopassa kuljetaan toiseen suuntaan.
Suomessa uusista asuntolainoista noin 95 prosenttia on vaihtuvakorkoisia.MTV
Euroalueella vaihtuvien korkojen osuus on ollut tuntuvasti Suomea pienempi, ja kehitys on vain kiihtynyt. Elokuussa euroalueen uusien asuntolainojen koroista noin 14 prosenttia oli sidottu vaihtuviin korkoihin.
Suomalaiset ovat hyötyneet vaihtuvien korkojen suosimisesta lähes koko 2010-luvun ajan, kun lainojen keskikorot olivat euroalueen keskiarvoa alempana. Kääntöpuolena Euroopan keskuspankin koronnostot ovat tuntuneet Suomessa nopeammin kuin muualla euroalueella.
Keskusteluun nousee säännöllisesti kysymys siitä, miten vaihtuvien korkojen valta-asema vaikuttaa Suomen talouskehitykseen. Se on selvää, että EKP:n rahapolitiikka välittyy Suomessa nopeammin kuin muualla euroalueella keskimäärin.
Taloustieteilijät kuitenkin korostavat usein, että korkosidonnaisuudet ovat vain yksi tekijä talouden heilahteluissa. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi vientimarkkinan heilahtelu ja etenkin työllisyys.
Emeritusprofessori: Vaihtuvakorkoisuus on yksi talousongelmien syy
Toisenlaisiakin näkemyksiä on. Yhden niistä on esittänyt pitkän uran taloustieteilijänä tehnyt Heikki A. Loikkanen. Hän on Helsingin yliopiston kaupunkitaloustieteen emeritusprofessori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in entinen tutkimusjohtaja.
Loikkanen kirjoitti hiljattain laajaan Euroopan asuntomarkkinoita kartoittaneeseen tutkimushankkeeseen Suomen lainamarkkinoiden erityispiirteistä.
Hän nostaa esiin kiinnostavan yksityiskohdan: Suomi ei poikkea muusta euroalueesta vain asuntolainoissa, vaan myös yritysluotoissa.
Suomen lainamarkkinat poikkeavat muusta Euroopasta myös yrityslainoissa.MTV
Suomen yrityslainakannasta noin 93 prosenttia oli vuosi sitten sidottu vaihtuviin korkoihin, kun Saksassa vastaava lukema on noin 30 prosenttia. Loikkasen mukaan Suomen ongelma on, että korkojen heilahtelu vaikuttaa samaan aikaan niin monella sektorilla.
– Voi sanoa, että muissa maissa, joissa on paljon kiinteäkorkoisia lainoja, niin siellä korkojen nosto on vähän kuin vasaralla löisi. Mutta meillä se on niin kuin moukarilla löisi, koska se koskee niin monia, Loikkanen sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa pitäisi lisätä etenkin kiinteäkorkoisten lainojen tarjontaa. Tällä hetkellä asuntolainan ottaja saa kyllä halutessaan kiinteän koron, mutta kuluttajilla on niukasti tietoa, millä tasolla kiinteäkorkoisten lainojen hinnat liikkuvat.
– Ihmisille sanotaan, että jos te haluatte kiinteäkorkoisia, niin pitää neuvotella henkilökohtaisesti. Markkinatieto puuttuu, Loikkanen sanoo.
Asuntolainoja myöntävät pankit myyvät kuluttajille vaihtuvakorkoisiin lainoihin erilaisia korkokattoja ja korkoputkia. Käytännössä se tarkoittaa, että lisähinnalla lainansa voi sitoa tiettyyn haarukkaan, vaikka EKP:n ohjauskorot nousisivat.
OP tarjoaa asiakkailleen myös mahdollisuutta ottaa lainan ensimmäiset 3–10 vuotta kiinteällä korolla, minkä jälkeen laina muuttuu vaihtuvakorkoiseksi. Omistaja-asiakkailleen pankki tarjoaa jopa 25 vuoden laina-ajalla kiinteää korkoa.
Sen valitsee vain 1–2 prosenttia asiakkaista. Mutta millä tavalla mahdollisuus kiinteään korkoon tuodaan esille?
– Siinä käydään läpi asiakkaan kokonaistilanne ja myös elämäntilanne. Mikä on laina-aika, halutaanko joustavauutta ja mikä on asiakkaan riskinsietokyky. Sen perusteella katsotaan sitä korkovaihtoehtoa, sanoo henkilöasiakkaista vastaava johtaja Hanna Heinonen.
Asuntolainaa ottavan on aina syytä laskea tarkkaan, kuinka isoa riskiä on valmis kantamaan, kirjoittaa taloustoimittaja Joonas Turunen.
Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala korostaa, että neuvotteluissa käydään läpi aina kaikki korkovaihtoehdot, mutta lopulta asiakas tekee päätöksen itse.
Onko kiinteä korko aina tarjolla asiakkaalle?
– Kyllä, jokaisessa asiakaskohtaamisessa käydään myöskin läpi kiinteän koron vaihtoehdot. Tällä hetkellä löytyy 3–15 vuoden vaihtoehtoja, hän sanoo.
Kiinteä korko on luonnollisesti kalliimpi kuin vaihtuvakorkoinen laina. Pajala arvioi tämän yhdeksi keskeisistä syistä, miksi niin harva valitsee kiinteän koron. Lisäksi euriborit ovat suomalaisille tutumpia – seuraahan mediakin viitekorkojen heilahteluja lähes viikoittaisella tasolla.
Heiluttaako vaihtuvakorkoisuus koko taloutta?
Korkomarkkinoita tutkinut Heikki A. Loikkanen muistuttaa, että Suomessa ohjauskorkojen heilahtelut eivät vaikuta ainoastaan uusiin lainoihin, vaan myös valtaosaan vanhoista lainoista. Tämä pätee siitäkin huolimatta, että noin 20 prosenttia suomalaisten asuntolainoista on suojattu jonkinlaisella korkosuojauksella.
Vaihtuvakorkoisia lainoja on yritysten ohella myös suomalaisilla kunnilla. Loikkasen mukaan korkojen nousu ei vaikutakaan vain korkomenoihin, vaan vaikutukset tuntuvat laajasti.
– Korkojen noustessa pääomien arvot laskevat. Yrityskentässä tämä aiheuttaa sen, että vakuuksien arvojen laskiessa yritysten on vaikea saada lainaa, hän sanoo.
Loikkanen on käynyt puhumassa havainnoistaan esimerkiksi valtiovarainministeriössä, ja on saanut kutsun puhumaan myös Suomen Pankkiin. Mikä on keskuspankin näkemys vaihtuvien korkojen vaikutuksesta koko taloudessa?
Johtokunnan neuvonantaja Essi Eerola toteaa, että vaihtuvat korot voimistavat rahapolitiikan välittymistä talouteen, kuten on tapahtunut Suomessa.
Vaikutuksen suuruusluokkaa näyttää kuitenkin riippuvan esimerkiksi siitä, minkälaiset taloudelliset puskurit kotitalouksilla on.
– Suomessa sellaisten kotitalouksien määrä, joilla on hyvin vähän säästöjä tai hyvin vähän puskureita, on kansainvälisessä vertailussa kohtuullisen pieni. Se on yksi tekijä, joka tuo vakautta talouteen, hän sanoo.
Yritysten osalta taas Suomen Pankissa on juuri hiljattain julkaistu tutkimus, jossa on samanlaisia havaintoja, joihin Loikkanen viittaa. Hankalampaa on osoittaa tutkimuksessa, mikä on juuri korkojen nousun vaikutus koko talouteen.
– Suomen talous on tietysti kohdannut tässä monia muitakin sokkeja muutaman viime vuoden aikana. Ja on vaikea sanoa, mikä kunkin yksittäisen tekijän merkitys on ollut, Eerola toteaa.
Kenen kuuluu kantaa korkoriskiä?
Loikkasen tekemä tutkimus herättelee tarpeellista keskustelua siitä, minkälaista korkopolitiikkaa Suomessa halutaan toteuttaa. Ohjauskorot määritellään tosin Euroopan keskuspankissa, mutta halutessaan Suomi voisi tehdä omia ohjaavia toimenpiteitä sen suhteen, minkälaisia luottoja kuluttajille ja yrityksille tarjotaan.
Suomessa Finanssivalvonta (Fiva) edellyttää pankeilta stressitestejä, jossa arvioidaan lainanottajan maksukyky myös tilanteessa, jossa ohjauskorko nousisi kuuteen prosenttiin.
Pankkeja suositellaan myös kertomaan kuluttajille kiinteästä korosta vaihtoehtona, mutta mikään laki ei velvoita pankkeja tarjoamaan kiinteää korkoa.
Muualla Euroopassa on esimerkkejä tiukemmasta ohjauksesta. Esimerkiksi Portugalissa valtio päätti, että kaikkien pankkien on tarjottava kuluttajille pitkiä kiinteäkorkoisia lainoja.
– Irlannissa se tapahtui markkinaehtoisesti. Eli siellä tehtiin vähemmän regulaatiota, mutta se tapahtui niin, että markkinoille tuli uusia osapuolia jotka tarjosivat uusia tuotteita, joita kuluttajat myös vaativat. Eli se on molemminpuolista, kuluttajien painostus ja sitten kilpailu, joka johti muutokseen, Loikkanen sanoo.
Hänen mukaansa lainakorot eivät suinkaan ole ainoa talouteen vaikuttava tekijä, mutta kiinteiden korkojen tarjonnan lisääminen voisi korjata yhden asian.
Korkoriskiä kantavat juuri nyt etenkin pienet yksiköt, kotitaloudet ja pienyritykset.
– Ja tässä suhteessa normaalia ajattelua on, että pienet yksiköt on huonompia riskinkantajia. Suomessa korkoriski on juuri näillä tahoilla kun muualla se on isommilla yksiköillä, Loikkanen sanoo.
Hän pitää selvänä, että talouden nopeita muutoksia nähdään jatkossakin. Siksi hän ehdottaa, että hallitus perustaisi työryhmän pohtimaan, miten suomalaisille tarjottavaa lainamarkkinaa voitaisiin kehittää.
Myös kuluttajalla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkä hintaiseksi oma tuleva arki muodostuu. Kiinteäkorkoinen laina on alussa aina kalliimpi kuin vaihtuvakorkoinen, sillä hintaan on leivottu odotukset tulevista korkomuutoksista.
Asuntolainaa ottavan on aina syytä laskea tarkkaan, kuinka isoa riskiä on valmis kantamaan.
Korjattu jutusta 27.10. kello 10.04 tieto, että Loikkanen olisi käynyt puhumassa Suomen Pankissa. Hän ei ole käynyt, mutta hänet on kutsuttu sinnekin puhumaan.
