Asuntolainojen myöntämiseen tiukennuksia – millaiseen asuntoon palkkasi riittäisi tulevaisuudessa?

Laskelman mukaan lainoja pitäisi myöntää pääsääntöisesti hakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän alle 60 prosentissa nettotuloista stressitilanteessa.

Laskennassa otetaan huomioon kaikkien luottojen hoitokulut. Lisäksi laskennassa luottojen takaisinmaksuaika on enintään 25 vuotta ja korko vähintään 6 prosenttia.

Suomalaisen mediaaniansio toissa vuonna oli 3  200 euroa. Tällaisella palkalla lainaa saisi karkean laskelman mukaan noin 220  000 euroa, jos muita lainoja ei ole. Koska omaa rahaa asunnon ostamiseen vaaditaan 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta, rahat riittäisivät noin 260  000 euron asuntoon.

–  Kotitalouksien liiallinen velkaantuneisuus ja sen kasvu ovat rakenteellinen riski, jota näköpiirissä oleva yleinen korkotason nousu osaltaan korostaa. Täsmennetyllä suosituksella vastataan myös Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksiin, johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen toteaa tiedotteessa.

Hallitus ei päätynyt velkakattoon

Finanssivalvonnan johtokunta on esittänyt useamman kerran huolensa kotitalouksien ylivelkaantumisesta. Myös Suomen Pankki on jo pitkään pitänyt esillä sitä, että asuntolainojen pituusrajoituksen lisäksi lainoihin pitäisi laatia velkakatto tai muu vastaava, tuloihin sidottu enimmäisvelkarajoitus.

Hallitus ei kesäkuun puolivälissä antamassaan esityksessä päätynyt suosittelemaan niin sanottua velkakattoa. Se esitti yli 30 vuoden asuntolainojen estämistä ja tiukennuksia taloyhtiölainojen ehtoihin.

Ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuussa.

Valtiovarainministeriön (VM) työryhmä ehdotti velkakattoa vuonna 2019. Sen mukaan kotitalouksien kaikkien luottojen määrän enimmäismäärä sidottaisiin kotitalouden vuosituloihin. Kaikkien luottojen määrä olisi VM:n ehdotuksen mukaan saanut olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) linjasi kuitenkin viime kesänä, että velkakattoa ei tule.

"On selvää, että ohjausvaikutusta on"

Finanssiala ry (FA) pitää Fivan julkistamaa suositusta erikoisena, koska Suomessa on poliittisella tasolla linjattu, että käyttöön ei oteta tuloihin sidottua velkaantumisrajoitetta.

–  Vaikka kyseessä on suositus, on selvää, että sillä on merkittävä ohjausvaikutus pankkien luotonantoon aivan samaan tapaan kuin jo kymmenkunta vuotta voimassa olleella asuntolainan ottajan stressitestillä on ollut, sanoo pääekonomisti Veli-Matti Mattila tiedotteessa.

Finanssiala edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä.