Näin kipupotilas voi vaikuttaa hoitonsa tehoon: "Tosi iso juttu"
9:19Katso keskustelu videolta.
Julkaistu 23.09.2022 12:31
Valpuri Haapala
valpuri.haapala@mtv.fi
Noin joka viides aikuinen kärsii terveyttä ja elämänlaatua heikentävistä kroonisista kivuista. Uutisaamussa vierailleet Suomen Kipu ry:n puheenjohtaja Ritva Kotisaari ja kipufysioterapeutti Riikka Holopainen korostivat moniammatillisen hoidon merkitystä.
Kipu kuuluu elämään. Ongelma kokemuksesta muodostuu, kun kipu pitkittyy ja alkaa haitata toimintakykyä. Pitkäaikainen kipu voi liittyä esimerkiksi erilaisiin fyysisiin sairauksiin, mutta myös ihmisen muilla ominaisuuksilla on merkitystä.
– Altistavia tekijöitä voivat olla mieliala, kipuun liittyvät negatiiviset uskomukset ja ahdistuneisuus, kivun hoitoon erikoistunut fysioterapeutti Riikka Holopainen sanoo.
Sen sijaan optimismi ja hyvä sosiaalinen tukiverkosto voivat suojata kipujen pitkittymiseltä.
Kivun taustalla vaikuttavan syyn hoitamisen lisäksi kipua voidaan lievittää lääkkeillä ja lääkkeettömillä keinoilla.
Pääpaino on lääkkeettömissä hoidoissa, kuten liikunnassa, fysioterapiassa, vertaistuessa sekä mielen terapiassa. Särkylääkkeistä ei usein ole merkittävää apua ja voimakkaisiin opioideihin liittyy riippuvuuden riski. Jotkut kipupotilaat voivat hyötyä masennus- tai epilepsialääkkeistä.
Holopainen pitää tehokkaimpana apuna erilaisten hoitomuotojen yhdistelmää, joka räätälöidään yksilökohtaisesti. Kaikkia henkistä ja fyysistä hyvinvointia lisääviä asioita voi pitää myös kivun hoitokeinoina.
– Kun nähdään kipu laajasti, että se ei ole pelkästään se kudosvaurio, vaan kokemus, johon vaikuttaa paljon eri tekijöitä, hoitovalikoima kasvaa isoksi, Holopainen sanoo.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Suomen Kipu ry:n puheenjohtaja Ritva Kotisaari pitää tärkeänä moniammatillista yksilöllistä hoitoa, jossa otetaan huomioon potilaan mielenterveys ja fyysinen terveys. Myös potilaan ja hoitavan tahon välinen henkilökemia voi vaikuttaa kivun tehokkuuteen.
Kivulle altistavat ja siltä suojaavat tekijät voivat nekin vaikuttaa siihen, kuinka paljon potilas hoidosta hyötyy.
– Odotukset hoitoja kohtaan ovat tosi iso juttu. Tiedetään, että jos ajatellaan, että joku toimii, niin se todennäköisemmin toimii kuin jos ajatellaan, että tämä on ihan turha juttu, Holopainen sanoo.
Tärkeää olisi myös hakeutua hoitoon ajoissa, kun kipu alkaa haitata toimintakykyä. Silloin pitkille hoitosarjoille ei välttämättä ole edes tarvetta.
Se, mikä hoito kipuihin parhaiten tepsii, on pitkälti henkilökohtaista. Kotisaaren ja Holopaisen mukaan kivun hoidossa on myös paljon alueellisia eroja
Hoito voi olla sattumanvaraista, hoitopolussa saattaa olla kuiluja, ja moni potilas kokee jäävänsä yksin. Holopainen peräänkuuluttaa selkeää hoitosuunnitelmaa ja rinnalla kulkija potilaan matkalle.
– Jatkuvuuden ja suunnitelmallisuuden puute on hirveän stressaava kipeälle ihmiselle. Se on ainakin sellainen asia, mikä pitäisi saada kuntoon.
Miten yhteiskunta suhtautuu kipupotilaisiin? Juttu jatkuu videon alla.
1:29KATSO VIDEO: Suomen Kipu ry:n puheenjohtaja Ritva Kotisaari kertoo, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan kipupotilaisiin.
Kun ihmistä hoidetaan kokonaisuutena, hän voi paremmin ja kipukokemus voi lievittyä.
– Ihminen voi paremmin, kun hänet otetaan tosissaan kipujen kanssa, Kotisaari sanoo.
Vaikka elintavat – kuten stressi, univaje, epäterveellinen ruokavalio ja vähäinen liikunta – altistavat kivuille, ei Holopainen nostaisi niitä ensimmäisenä pöydälle.
– Ne voivat olla pitkän tähtäimen juttuja, mitkä parantavat hyvinvointia.
