Mainos

Kipupotilaan elämä on päivästä toiseen selviytymistä – potilas törmää vähätteleviin asenteisiin

25:34

Anna Giss on kärsinyt vaikeista kroonisista kivuista yhdeksän vuoden ajan. Hänellä on lähes koko kehon alueelle levinnyt monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä, molemminpuolinen hermojen ja verisuonten puristustila, krooninen migreeni, nikamavälilevysairaus sekä hermojuurioireisto.

–  Sairauteni ovat tehneet minusta vaikeasti vammaisen. Kipu vaikuttaa elämäni jokaiseen osa-alueeseen, ja elämä tuntuu usein päivästä toiseen selviytymiseltä, tamperelainen Giss kertoo.

Suomen Kivun kouluttajana toimiva Giss painottaa kivun olevan aina subjektiivinen kokemus, jossa tulee luottaa potilaan kertomaan. Hän kritisoi sitä, että kipua mitataan terveydenhuollossa usein asteikolla 1–10.

–  Esimerkiksi minun neloseni saattaa olla jollekin toiselle seitsemän. Olisikin tärkeää kysyä, miltä kipu tuntuu, ettei pelkän numeron perusteella lyötäisi pilleriä kouraan.

Giss kertoo kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden törmäävän usein hoitohenkilökunnan vähätteleviin asenteisiin. Etenkin päivystykseen hakeutumista usein pelätään aiempien huonojen kokemusten takia.

–  Olen ollut itsekin tilanteissa, joissa omaiseni on joutunut jyrähtämään hoitohenkilökunnalle. Toisaalta olen myös purskahtanut itkuun siitä, että minua on aidosti kuunneltu.

Taustalla usein selkäkivut tai nivelrikko

Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri kertoo noin miljoonan suomalaisen kärsivän kroonisista kivuista. Krooniseksi kivuksi määritellään kipu, joka on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 3–6 kuukautta. Useimmiten taustalla ovat selkäkivut tai nivelrikko.

–  Selkäkivut paranevat osalla kokonaan jo kuukausissa. Nivelrikossa oireilun vaikeusaste riippuu yleensä kuormituksesta.

Hermovaurioista johtuvat kivut voivat Kourin mukaan pahimmassa tapauksessa jatkua koko loppuelämän.

Lääketieteen tohtorin ja tutkijan Helena Mirandan mukaan krooninen kipu on yleensä aaltoilevaa ja siihen liittyy huonoja, mutta usein myös parempia jaksoja.

–  Suomessa on valtava määrä ihmisiä, jotka elävät kroonisten kipujen kanssa, mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he kärsisivät kivuista elämänsä jokaisena päivänä. Joillakin oireettomat jaksot voivat jatkua jopa vuosia. Alttius kroonisen kivun uusiutumiselle on yleisempi henkilöillä, joilla kipua on ollut aiemmin.

24:46

Osatyökykyä pitäisi hyödyntää kipupotilailla

Mirandan mukaan krooniset kivut johtavat Suomessa sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeelle huomattavasti useammin kuin muissa Euroopan maissa. Miranda yhdistää tämän puutteellisiin kivunhoitokeinoihin ja mustavalkoiseen työelämään.

–  Osatyökykyä pitäisi hyödyntää kipupotilailla enemmän, sillä työ on kroonista kipua potevalle pääsääntöisesti kuntouttavaa.

Kourin mukaan kroonista kipua tulisi pyrkiä hoitamaan moniammatillisesti – kipupoliklinikoilla hoitoon osallistuu kokeneen kipulääkärin lisäksi esimerkiksi fysioterapeutti ja psykologi.

–  Kipupoliklinikoita on Suomessa aivan liian vähän, mistä syystä niihin on todella pitkät jonot, Kouri huomauttaa.

Itä-Suomen yliopiston professori Matti Närhi korostaa kipupotilaan hoidossa potilaan aktivoinnin tärkeyttä.

–  Kipupotilas usein ikään kuin käpertyy kipuunsa, jolloin myös ihmissuhteet helposti jäävät ja kipu saa yhä suuremmat mittasuhteet. Erilaisten aktiviteettien myötä kipu jää vähemmälle huomiolle, jolloin sen vaikutus jää vähäisemmäksi.

Kipupotilaan on tärkeää tulla kuulluksi ja uskotuksi

Fysioterapeutti Annika Uutelan mukaan fysioterapialla on suuri merkitys kroonisen kivun hoidossa. Bodymind-yrityksessä työskentelevä Uutela kertoo, että fysioterapiaan liittyy lääkkeettömien kivunhoito- ja hallintamenetelmien lisäksi usein myös esimerkiksi psykoedukaatiota eli koulutuksellista terapiaa, joka auttaa potilasta ymmärtämään kipuaan.

–  Jotta kroonista kipua aiheuttaneisiin ja ylläpitäviin asioihin päästään käsiksi, potilaan on tärkeää kertoa tarinansa sekä kokea tulevansa kuulluksi ja uskotuksi. Fysioterapeutilla on usein enemmän aikaa ja mahdollisuuksia kuunnella kipuasiakasta kuin esimerkiksi lääkärillä.

Uutelan mukaan krooninen kipu voi aiheuttaa esimerkiksi keskittymisvaikeuksia ja muistin pätkimistä, mutta myös unen häiriöitä, jotka usein voimistavat kivun kokemista. Uutela kertoo monien kipupotilaiden tuntevan suurta riittämättömyyden ja hyödyttömyyden tunnetta.

–  He eivät välttämättä pysty osallistumaan kotitöihin, perhe-elämään tai työhönsä niin kuin haluaisivat. Monet joutuvat elämään pienillä avustuksilla työkyvyttömyyden vain jatkuessa.

Monella kipupotilaalla masennusoireita

Lääketieteen tohtorin ja tutkijan Helena Mirandan mukaan jopa 60–80 prosentilla potilaista yhdistyy krooniseen kipuun jossain kohtaa myös masennusoireita. Miranda kertoo aiemmin sairastetun masennuksen moninkertaistavan riskin kehon kipuoireilulle.

–  Masennus voi vaikuttaa ihmisen kivunsäätelyjärjestelmän toimintaan niin, että ihminen alkaa kokea kipua herkemmin. Tämä voi johtaa siihen, että aivot tulkitsevat esimerkiksi tavalliset epämukavuustuntemukset virheellisesti kivuksi.

Fysiatrian erikoislääkärin Jukka Pekka Kourin mukaan kipupotilaan pitäisi päästä mielenterveyspalveluiden pariin nykyistä helpommin.

–  Joskus tulee vastaan tilanteita, joissa kipupotilas ei ole saanut masennukseen tai ahdistukseen minkäänlaista apua, vaikka hän olisi sitä yrittänyt hakea.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.