Anna Giss on kärsinyt vaikeista kroonisista kivuista yhdeksän vuoden ajan. Hänellä on lähes koko kehon alueelle levinnyt monimuotoinen alueellinen kipuoireyhtymä, molemminpuolinen hermojen ja verisuonten puristustila, krooninen migreeni, nikamavälilevysairaus sekä hermojuurioireisto.
– Sairauteni ovat tehneet minusta vaikeasti vammaisen. Kipu vaikuttaa elämäni jokaiseen osa-alueeseen, ja elämä tuntuu usein päivästä toiseen selviytymiseltä, tamperelainen Giss kertoo.
Suomen Kivun kouluttajana toimiva Giss painottaa kivun olevan aina subjektiivinen kokemus, jossa tulee luottaa potilaan kertomaan. Hän kritisoi sitä, että kipua mitataan terveydenhuollossa usein asteikolla 1–10.
– Esimerkiksi minun neloseni saattaa olla jollekin toiselle seitsemän. Olisikin tärkeää kysyä, miltä kipu tuntuu, ettei pelkän numeron perusteella lyötäisi pilleriä kouraan.
Giss kertoo kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden törmäävän usein hoitohenkilökunnan vähätteleviin asenteisiin. Etenkin päivystykseen hakeutumista usein pelätään aiempien huonojen kokemusten takia.
– Olen ollut itsekin tilanteissa, joissa omaiseni on joutunut jyrähtämään hoitohenkilökunnalle. Toisaalta olen myös purskahtanut itkuun siitä, että minua on aidosti kuunneltu.
Taustalla usein selkäkivut tai nivelrikko
Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri kertoo noin miljoonan suomalaisen kärsivän kroonisista kivuista. Krooniseksi kivuksi määritellään kipu, joka on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 3–6 kuukautta. Useimmiten taustalla ovat selkäkivut tai nivelrikko.
