Tässä talousjuttu, joka on täynnä toivoa: Rakennemuutoksen näivettämä Salo selätti ongelmat ja tuskailee enää lähinnä osaajapulan kanssa

– Meidän on tarkoitus tehdas saada käyntiin tämän vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Sitä ennen pitäisi henkilöstö olla koulutettu ja opastettu riittävästi. Parhaillaan tehdään laiteasennuksia, Saarinen kertoo.
 

Valmet Automotiven akkutehtaan sijoittuminen Saloon tuo mukanaan monenlaisia mahdollisuuksia. Niitä ja monia muita asioita tutkailtiin 12. kesäkuuta Salossa järjestetyssä Lounais-Suomen akkuekosysteemin kick off –seminaarissa.
 

Toimitusjohtaja Jukka Vakula sanoo Salo IoT Campuksen erilaisten toimijoiden tukevan toisiaan.
 

Salo IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula kertoo, että entiset Nokian tilat ovat täyttyneet tasaiseen tahtiin. Vapaata tilaa löytyy kuitenkin edelleen ja uusia tulijoita haetaan aktiivisesti.
 

– Haluamme olla innovaatioalusta tulevaisuuden teknologian ratkaisuille. Kampuksemme on yritysten, tutkijoiden ja oppilaitosten yhteisö, jossa rakennetaan älykkäämmän tulevaisuuden teknologioita, Vakula sanoo.
 

Uusi tilanne toi osaajapulan
 

Varsinais-Suomessa ja myös Salossa eletään tällä hetkellä toisenlaisen rakennemuutoksen aikaa; nyt äänensävy on positiivinen.
 

Uusi tilanne on tuonut mukanaan tekniikan alan osaajapulan.
 

Aiemmin tänä vuonna Turun AMK julkisti suunnitelmansa ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatun koulutuksen aloittamisesta Salossa ja Salo IoT Campuksella.
 

Käynnistettävä ulkomaalaisille opiskelijoille kohdistettu esineiden internetin (IoT) ja kyberturvallisuuden insinöörikoulutus on alkanut ensi vaiheessa etäopetuksena osin lupa-asioiden keston vuoksi ja kampukselle on jo perustettu kyberlaboratorio.
 

Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila sanoi tammikuussa, että kyseessä on pilotti, jota on tarkoitus laajentaa mahdollisimman nopeasti.
 

– Päämääränä on kouluttaa pitkäjänteisesti lisää tekniikan asiantuntijoita alueen teollisuuden käyttöön.
 

Kansainvälinen osaamiskeskus tavoitteena
 

Myös ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina opiskelijoiden rekrytoinnissa toimivan Edunationin neuvonantaja Peter Vesterbacka uskoo, että Salo IoT Campuksella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä osaamiskeskukseksi, jossa koulutetaan tekniikan alan kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita.
 

Suomeen voidaan hänen mukaansa saada lähivuosina jopa 150 000 ulkomaalaista opiskelijaa.
 

– Opiskelijaliikkuvuus on globaalisti noin 100 miljardin dollarin liiketoimintaa, ja sen volyymi kasvaa edelleen. Jos vertaamme tilannettamme kilpailijoihin, Suomen potentiaalia tutkintokoulutusmaana on vasta raapaistu, Vesterbacka sanoi Salon tiedotustilaisuudessa.
 

Ensimmäinen koulutus on alkanut etäopetuksena ja tavoitteena on, että kokonainen ryhmä voisi olla koossa Salossa viimeistään ensi vuoden alussa.
 

Vaikka Salossa joudutaan edelleen puhumaan talouden sopeuttamisesta ja esimerkiksi kouluverkosta, positiivinen vire kytee pinnan alla.
 

Lounavoiman toimitusjohtaja Petri Onikki (vas.), Jussi Rinttilä Gasumista, Pekka Heikkinen Qvidja kraftista, Rami Niemi, Miska Eriksson ja Mikael Maksimow Quantitative Heatista, Saara Kankaanrinta Qvidja Kraftista, kaupunginjohtaja Lauri Inna, Ilkka Herlin Qvidja kraftista ja Lounais-Suomen Jätehuollon toimitusjohtaja Jukka Heikkilä esittelivät vappuna Salon ekovoimalaitoksen yhteyteen suunniteltuja kiertotaloushankkeita.
 

Investoinnista tekoja myös ilmastolle
 

Saloon rakenteilla oleva jätteenpolttolaitos kulkee salolaisten suussa Ekovoimalaitoksena.
 

Reilun 100 miljoonan euron investointi poikii perustehtävän lisäksi myös erilaisia hankkeita ilmastonsuojelun ja energiantuotannon parantamiseksi.
 

Gasum Oy:n kanssa selvitetään mahdollisuutta hyödyntää polttokelpoisen jätteen joukossa olevaa biojätettä biokaasun tuotannossa.
 

– Biokaasulla on uusiutuvana kotimaisena energiana tärkeä rooli liikenteen päästövähennystavoitteissa, Gasumin kiertotalousliiketoiminnasta vastaava johtaja Ari Suomilammi kertoi vappuna Salossa järjestetyssä mediatilaisuudessa.
 

Ekovoimalaitoksen tuottaman lämmön pitkäaikaista varastointia selvitetään Qheatin suojaamalla teknologialla, joka perustuu noin 2000–3000 metriä syvien geotermisten lämpökaivojen hyödyntämiseen.
 

– Kun energiaa tuotetaan polttolaitoksissa enemmän kuin kulutetaan, kuten esimerkiksi kesällä Korvenmäen ekovoimalaitoksessa, lämpöä voidaan varastoida lämpökaivoihin syvälle kallioperään, Qheatin toimitusjohtaja Miska Eriksson kertoo.
 

– Talvella, jolloin energian kysyntä ylittää ekovoimalaitoksen tuotannon, varastoitua lämpöä voidaan purkaa kiinteistöjen käyttöön.
 

Rohkea edelläkävijä
 

Qvidja Kraftin kanssa tavoitellaan päästöjen kääntämistä raaka-aineiksi. Tällä hetkellä rikkipitoisuutensa vuoksi hyödyntämiskelvottomasta kaatopaikkakaasusta on Qvidja Kraftin kehittämän teknologian avulla mahdollista tuottaa biometaania.
 

– Salon seudulla lähdetään edelläkävijöinä konkreettiseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vanhat teknologiat eivät riitä, eikä niiden hyötysuhde ole järkevä. Uusien innovaatioiden käyttöönotto vaatii aina vähän rohkeutta ja ennen kaikkea tahtoa ratkaista ympäristöongelmat, ympäristövaikuttaja ja Qvidja Kraftin perustaja Ilkka Herlin sanoo.
 

Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna kertoo Salossa olleen alusta asti ajatuksena se, että tulevan ekovoimalaitoksen ympärille syntyisi uudenlaisia innovaatioita.
 

– Nyt voidaan kaiketi todeta, että näin tässä tulee käymään, Inna sanoo.
 

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä MTV Uutisten kanssa. Artikkeli on kurssin lopputyö.