Tässä talousjuttu, joka on täynnä toivoa: Rakennemuutoksen näivettämä Salo selätti ongelmat ja tuskailee enää lähinnä osaajapulan kanssa

Nokian matkapuhelimilla kasvanut ja vaurastunut Salo koki 2012 alkaen äkillisen rakennemuutoksen, kun ensin Nokian matkapuhelinten tuotanto ja muutama vuosi sen jälkeen myös Microsoftin omistuksessa ollut laitteiden tuotekehitys loppui kaupungissa.

Nyt kaupungista kuuluu kuitenkin hyvää.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan Salon työttömyysprosentti laski esimerkiksi huhtikuussa ensimmäisen kerran vuoden 2009 jälkeen alle 10 prosentin. Nokian entiset tuotekehitys- ja tuotantotilat kuhisevat uutta elämää ja töitä löytää yhä useampi.

Nyt entisissä Nokian tiloissa toimii jo yli 80 yritystä. Viimeisenä Salo IoT Campuksella on aloittanut Valmet Automotive, joka nostaa parhaillaan ylös syksyllä aloittavaa akkutehdastaan.

Valmet Automotiven HR Business Partner Juha Laitala kertoo, että henkilöstön rekrytointi on sujunut hyvin. Akkutehtaaseen tarvitaan alkuvaiheessa arviolta reilut 300 työntekijää.

Hakijoita etsittiin toukokuun aikana muun muassa ”Pestuumarkkinoilla”.

– Olemme saaneet paljon huomiota osaksemme ja työnhakijat ovat olleet meihin spontaanisti yhteydessä. Hakemuksia on tullut enemmän kuin odotimme.

Tehtaan avaaminen varmistui

Valmet Automotiven Salo IoT Campuksella järjestämät Pestuumarkkinat olivat käytännössä loppuunmyytyjä. Tehtaanjohtaja Esa Saarinen sanoo, että tehtaan avaaminen tämän vuoden puolella on nyt varmistunut.

– Meidän on tarkoitus tehdas saada käyntiin tämän vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Sitä ennen pitäisi henkilöstö olla koulutettu ja opastettu riittävästi. Parhaillaan tehdään laiteasennuksia, Saarinen kertoo.

Valmet Automotiven akkutehtaan sijoittuminen Saloon tuo mukanaan monenlaisia mahdollisuuksia. Niitä ja monia muita asioita tutkailtiin 12. kesäkuuta Salossa järjestetyssä Lounais-Suomen akkuekosysteemin kick off –seminaarissa.

Salo IoT Campuksen toimitusjohtaja Jukka Vakula kertoo, että entiset Nokian tilat ovat täyttyneet tasaiseen tahtiin. Vapaata tilaa löytyy kuitenkin edelleen ja uusia tulijoita haetaan aktiivisesti.

– Haluamme olla innovaatioalusta tulevaisuuden teknologian ratkaisuille. Kampuksemme on yritysten, tutkijoiden ja oppilaitosten yhteisö, jossa rakennetaan älykkäämmän tulevaisuuden teknologioita, Vakula sanoo.

Uusi tilanne toi osaajapulan

Varsinais-Suomessa ja myös Salossa eletään tällä hetkellä toisenlaisen rakennemuutoksen aikaa; nyt äänensävy on positiivinen.

Uusi tilanne on tuonut mukanaan tekniikan alan osaajapulan.

Aiemmin tänä vuonna Turun AMK julkisti suunnitelmansa ulkomaalaisille opiskelijoille suunnatun koulutuksen aloittamisesta Salossa ja Salo IoT Campuksella.

Käynnistettävä ulkomaalaisille opiskelijoille kohdistettu esineiden internetin (IoT) ja kyberturvallisuuden insinöörikoulutus on alkanut ensi vaiheessa etäopetuksena osin lupa-asioiden keston vuoksi ja kampukselle on jo perustettu kyberlaboratorio.

Turun AMK:n rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila sanoi tammikuussa, että kyseessä on pilotti, jota on tarkoitus laajentaa mahdollisimman nopeasti.

– Päämääränä on kouluttaa pitkäjänteisesti lisää tekniikan asiantuntijoita alueen teollisuuden käyttöön.

Kansainvälinen osaamiskeskus tavoitteena

Myös ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina opiskelijoiden rekrytoinnissa toimivan Edunationin neuvonantaja Peter Vesterbacka uskoo, että Salo IoT Campuksella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä osaamiskeskukseksi, jossa koulutetaan tekniikan alan kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita.

Suomeen voidaan hänen mukaansa saada lähivuosina jopa 150 000 ulkomaalaista opiskelijaa.

– Opiskelijaliikkuvuus on globaalisti noin 100 miljardin dollarin liiketoimintaa, ja sen volyymi kasvaa edelleen. Jos vertaamme tilannettamme kilpailijoihin, Suomen potentiaalia tutkintokoulutusmaana on vasta raapaistu, Vesterbacka sanoi Salon tiedotustilaisuudessa.

Ensimmäinen koulutus on alkanut etäopetuksena ja tavoitteena on, että kokonainen ryhmä voisi olla koossa Salossa viimeistään ensi vuoden alussa.

Vaikka Salossa joudutaan edelleen puhumaan talouden sopeuttamisesta ja esimerkiksi kouluverkosta, positiivinen vire kytee pinnan alla.

Investoinnista tekoja myös ilmastolle

Saloon rakenteilla oleva jätteenpolttolaitos kulkee salolaisten suussa Ekovoimalaitoksena.

Reilun 100 miljoonan euron investointi poikii perustehtävän lisäksi myös erilaisia hankkeita ilmastonsuojelun ja energiantuotannon parantamiseksi.

Gasum Oy:n kanssa selvitetään mahdollisuutta hyödyntää polttokelpoisen jätteen joukossa olevaa biojätettä biokaasun tuotannossa.

– Biokaasulla on uusiutuvana kotimaisena energiana tärkeä rooli liikenteen päästövähennystavoitteissa, Gasumin kiertotalousliiketoiminnasta vastaava johtaja Ari Suomilammi kertoi vappuna Salossa järjestetyssä mediatilaisuudessa.

Ekovoimalaitoksen tuottaman lämmön pitkäaikaista varastointia selvitetään Qheatin suojaamalla teknologialla, joka perustuu noin 2000–3000 metriä syvien geotermisten lämpökaivojen hyödyntämiseen.

– Kun energiaa tuotetaan polttolaitoksissa enemmän kuin kulutetaan, kuten esimerkiksi kesällä Korvenmäen ekovoimalaitoksessa, lämpöä voidaan varastoida lämpökaivoihin syvälle kallioperään, Qheatin toimitusjohtaja Miska Eriksson kertoo.

– Talvella, jolloin energian kysyntä ylittää ekovoimalaitoksen tuotannon, varastoitua lämpöä voidaan purkaa kiinteistöjen käyttöön.

Rohkea edelläkävijä

Qvidja Kraftin kanssa tavoitellaan päästöjen kääntämistä raaka-aineiksi. Tällä hetkellä rikkipitoisuutensa vuoksi hyödyntämiskelvottomasta kaatopaikkakaasusta on Qvidja Kraftin kehittämän teknologian avulla mahdollista tuottaa biometaania.

– Salon seudulla lähdetään edelläkävijöinä konkreettiseen työhön ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vanhat teknologiat eivät riitä, eikä niiden hyötysuhde ole järkevä. Uusien innovaatioiden käyttöönotto vaatii aina vähän rohkeutta ja ennen kaikkea tahtoa ratkaista ympäristöongelmat, ympäristövaikuttaja ja Qvidja Kraftin perustaja Ilkka Herlin sanoo.

Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna kertoo Salossa olleen alusta asti ajatuksena se, että tulevan ekovoimalaitoksen ympärille syntyisi uudenlaisia innovaatioita.

– Nyt voidaan kaiketi todeta, että näin tässä tulee käymään, Inna sanoo.

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille, joka järjestettiin yhteistyössä MTV Uutisten kanssa. Artikkeli on kurssin lopputyö.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja