Koronarokotteen kehitys on nostanut keskustelun esiin rokotevastaisuudesta. Julkisessa keskustelussa rokotteisiin suhtautuminen vaikuttaa mustavalkoiselta, sillä esiin nousevat lähinnä jyrkkä rokotevastaisuus tai rokotemyönteisyys.
Todellisuudessa negatiivisesti rokotteisiin suhtautuvat voidaan jakaa kolmeen ryhmään; rokotevastaiset, rokotekriittiset ja rokote-epäröijät.
Rokotevastaisuus on näistä kolmesta jyrkin asenne. Sen voidaan sanoa jopa lähestyvän ideologiaa. Rokotevastainen henkilö vastustaa yleisesti ja jyrkästi kaikkia rokotteita monista eri syistä.
Rokotevastainen henkilö voi kieltäytyä rokotteesta esimerkiksi uskonnon vuoksi tai hän voi kieltää epidemian riskit kokonaan. Osa voi myös uskoa vaihtoehtoisiin hoitoihin tai salaliittoteorioihin.
Suomessa rokotevastaisia henkilöitä on vain muutama prosentti kansasta.
Rokotekriittinen henkilö saattaa puolestaan kritisoida vain tiettyjä rokotteita, rokotuskäytäntöjä, tutkimusta tai terveysviranomaisten rokotetoimia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Kyse ei ole tieteen vastaisuudesta, sillä henkilö saattaa hakea aiheesta hyvinkin paljon tietoa. Henkilö voi epäillä esimerkiksi rokotteen turvallisuutta tai sivuvaikutuksia.
Rokotekriittinen punnitsee rokotteen hyvät ja huonot puolet erittäin tarkasti.
Viimeiseksi ryhmäkseen voidaan erottaa rokote-epäröijät, joita on näistä kolmesta eniten kansan valtavirrassa.
Vaikke rokote-epäröijät mitä todennäköisimmin loppujen lopuksi ottavat rokotteen, he eivät ehkä ole ryntäämässä rokotettaviksi ensimmäisinä. Rokote-epäröijät haluavat nimittäin varmistua, onko esimerkiksi ennätysajassa kehitetty koronarokote sataprosenttisen turvallinen.
Epäily rokotteita kohtaan ilmenee hyvin arkisena, eikä siihen liity vainoharhoja tai salaliittoteorioita. Henkilö voi esimerkiksi miettiä, onko rokote hänelle tarpeellinen.
Tämän takia jaottelu on tarpeellista
Terveysviranomaisten kannalta on tärkeää tietää, miten suomalaiset rokotteisiin suhtautuvat. Eri tason rokotekriittisille henkilöille kohdistetaan viestejä eri tavalla ja se antaa myös arvokasta tietoa siitä, kuinka moni suomalainen ylipäätään aikoo ottaa esimerkiksi koronarokotteen.
– Julkisessa keskustelussa jaottelu voi estää ääripääajattelua sekä mielipiteiden polarisoitumista. On tärkeää ymmärtää, että rokotteen turvallisuuden pohtiminen ei tarkoita, että henkilö olisi rokotevastainen, kertoo sosiologi, valtiotieteiden tohtori Johanna Nurmi Turun yliopistosta.
Kaikkia kyseenalaistavia asenteita ei siis tulisi niputtaa yhteen. Nurmen mukaan on tärkeää ymmärtää mielipiteiden ja asenteiden suuri kirjo.
Voiko rokotevastaisia kääntää rokotemyönteisimmiksi?
Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että asenteet ja teot rokotteiden suhteen kulje välttämättä käsi kädessä.
– Ne ovat eri asioita. Jotkut vanhemmat, jotka epäröivät rokotteiden antamista lapsilleen, saattaa silti hyvinkin antaa kuitenkin osan tai jopa kaikki rokotusohjelman rokotteet. Ihmiset tekevät valintoja asenteista riippumatta suuntaan tai toiseen, Nurmi lisää.
Asenteet ja teot voivat muuttua uuden kokemuksen tai tiedon myötä, vaikka olisi alun perin suhtautunut rokotteisiin hyvin kriittisesti.
Kaikesta huolimatta ulkopuolisten on hyvin hankala vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin rokotteista.
– Joskus on ajateltu, että kriittisyydessä olisi kyse tiedonpuutteesta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan rokotekriittiset voivat etsiä hyvinkin paljon tietoa. Kyse on siitä, mihin tietoon luotetaan, Nurmi kertoo.
Nurmen mukaan pakottaminen rokotetuksi tai niihin liittyvät sanktiot eivät muuta ihmisten suhtautumista rokotemyönteisempään suuntaan, vaikka pakon edessä todennäköisesti saataisiin rokotettua suurempi osa väestöstä. Pakkokeinot voivat jopa heikentää luottamusta terveysviranomaisiin.