Näin erotat rokotevastaisen, rokotekriittisen ja rokote-epäröijän – keskustelu koronarokotteeseen suhtautumisesta on mustavalkoista

Kyse ei ole tieteen vastaisuudesta, sillä henkilö saattaa hakea aiheesta hyvinkin paljon tietoa. Henkilö voi epäillä esimerkiksi rokotteen turvallisuutta tai sivuvaikutuksia.

Rokotekriittinen punnitsee rokotteen hyvät ja huonot puolet erittäin tarkasti.

Viimeiseksi ryhmäkseen voidaan erottaa rokote-epäröijät, joita on näistä kolmesta eniten kansan valtavirrassa.

Vaikke rokote-epäröijät mitä todennäköisimmin loppujen lopuksi ottavat rokotteen, he eivät ehkä ole ryntäämässä rokotettaviksi ensimmäisinä. Rokote-epäröijät haluavat nimittäin varmistua, onko esimerkiksi ennätysajassa kehitetty koronarokote sataprosenttisen turvallinen.

Epäily rokotteita kohtaan ilmenee hyvin arkisena, eikä siihen liity vainoharhoja tai salaliittoteorioita. Henkilö voi esimerkiksi miettiä, onko rokote hänelle tarpeellinen.

Tämän takia jaottelu on tarpeellista

Terveysviranomaisten kannalta on tärkeää tietää, miten suomalaiset rokotteisiin suhtautuvat. Eri tason rokotekriittisille henkilöille kohdistetaan viestejä eri tavalla ja se antaa myös arvokasta tietoa siitä, kuinka moni suomalainen ylipäätään aikoo ottaa esimerkiksi koronarokotteen.

– Julkisessa keskustelussa jaottelu voi estää ääripääajattelua sekä mielipiteiden polarisoitumista. On tärkeää ymmärtää, että rokotteen turvallisuuden pohtiminen ei tarkoita, että henkilö olisi rokotevastainen, kertoo sosiologi, valtiotieteiden tohtori Johanna Nurmi Turun yliopistosta.

Kaikkia kyseenalaistavia asenteita ei siis tulisi niputtaa yhteen. Nurmen mukaan on tärkeää ymmärtää mielipiteiden ja asenteiden suuri kirjo.

Voiko rokotevastaisia kääntää rokotemyönteisimmiksi?

Tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että asenteet ja teot rokotteiden suhteen kulje välttämättä käsi kädessä.

– Ne ovat eri asioita. Jotkut vanhemmat, jotka epäröivät rokotteiden antamista lapsilleen, saattaa silti hyvinkin antaa kuitenkin osan tai jopa kaikki rokotusohjelman rokotteet. Ihmiset tekevät valintoja asenteista riippumatta suuntaan tai toiseen, Nurmi lisää.

Asenteet ja teot voivat muuttua uuden kokemuksen tai tiedon myötä, vaikka olisi alun perin suhtautunut rokotteisiin hyvin kriittisesti.

Kaikesta huolimatta ulkopuolisten on hyvin hankala vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin rokotteista.

– Joskus on ajateltu, että kriittisyydessä olisi kyse tiedonpuutteesta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan rokotekriittiset voivat etsiä hyvinkin paljon tietoa. Kyse on siitä, mihin tietoon luotetaan, Nurmi kertoo.

Nurmen mukaan pakottaminen rokotetuksi tai niihin liittyvät sanktiot eivät muuta ihmisten suhtautumista rokotemyönteisempään suuntaan, vaikka pakon edessä todennäköisesti saataisiin rokotettua suurempi osa väestöstä. Pakkokeinot voivat jopa heikentää luottamusta terveysviranomaisiin.

Lue myös: Koronarokotteista on tehty Suomessa tähän mennessä 23 ilmoitusta vakavista haitoista – "Ihminen voi olla allerginen käytännössä mille tahansa"

THL: Yli 83  000 ihmistä saanut koronavirusrokotteen – näissä sairaanhoitopiireissä rokotetta on jaettu eniten

• 14.10.14:32
  Tuomiot

  Huoltovarmuuskeskukselle jättilasku kohumaskikaupan tehneen johtajan potkuista
• 3.10.17:00
  Talous

  EKP-pääjohtaja Lagarde MTV:n erikoishaastattelussa: Lopeta EU-sääntöjen rikkominen, Suomi
• 22.9.18:58
  Ennätykset

  Ikävä koronaennätys: Miehen tauti kesti yli kaksi vuotta
• 13.9.08:33
  Yskä

  Yskänlääkkeet tuskin auttavat, jos ikävä yskä vaivaa – kokeile sen sijaan tätä: "Oikeasti ihan tutkittua"
• 9.9.13:03
  Flunssa

  Koronavirustartunta voikin olla ehkäistävissä apteekin nenäsuihkeella
• Lataa lisää