Vaikka rokotuskriittiset asenteet saavat paljon näkyvyyttä julkisuudessa, rokotteista täysin kieltäytyvien määrä ei ole lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Rokotteisiin epäilevästi suhtautuvia on kuitenkin aiempaa enemmän. Syyt rokotuskriittisyyden taustalla ovat moninaisia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokoteohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek kertoo, että rokotteista täysin kieltäytyviä ei ole nykyään juurikaan enempää kuin noin kymmenen vuotta sitten.
– Rokotuskriittisyyttä on ollut aina. Jo isorokkorokottamisesta lähtien. Täysin ilman rokotteita jääneiden pikkulasten osuus on noin 1,5 prosenttia ikäryhmästään. Kun joskus kymmenen vuotta sitten tarkastelimme näitä ensimmäisen kerran, täysin ilman rokotuksia oli kaksi vuotta täyttäneistä noin 1 prosentti väestöstä.
Rokotteisiin epäilevästi suhtautuvien määrä on kuitenkin lisääntynyt viime vuosien aikana.
– Eri rokotteisiin kriittisesti suhtautuvien määrä lienee 25-30 prosenttia koko väestöstä. Heidän määränsä on narkolepsiaepisodin jälkeen lisääntynyt. Terveydenhoitajat kertovat, että nykyään käytetään enemmän aikaa keskusteluun rokotteiden hyödyistä ja haitoista.
Vuoden 2009 sikainfluenssaepidemian jälkeen lasten ja nuorten narkolepsiatapausten havaittiin lisääntyneen. THL:n perustama narkolepsiatyöryhmä totesi syksyllä 2011 julkaisemassaan loppuraportissa, että Pandemrix oli myötävaikuttanut Suomessa 4–19-vuotiailla havaittuun narkolepsian lisääntymiseen.
Työryhmän mukaan oli kuitenkin todennäköisintä, että rokote oli lisännyt narkolepsiaa yhteisvaikutuksessa altistavan perimän ja muun ympäristötekijän kanssa.