Rokotekriittisyys on tullut osaksi herätysliikkeiden, salaliittoteoreetikkojen ja muiden yhteiskuntakriittisten ryhmittymien keinovalikoimaa.
Euroopan unionin asettama tavoite 70 prosentin rokotekattavuudesta näyttäisi olevan lähellä. Tänään jo 65 prosenttia suomalaisista on käynyt ottamassa ensimmäisen rokoteannoksen. Korkealla rokotekattavuudella ei välttämättä päästä laumasuojaan mutta se vaikuttaa viruksen kiertoon. Käytännössä siis mitä suurempi osa on rokotettu, sitä kapeamman väestönosan joukossa virus pääsee jylläämään.
Korkein rokotekattavuus ensimmäisen rokotteen osalta on saavutettu yli 65 vuotta täyttäneiden piirissä. Käytännössä tästä joukosta on rokotettu ensimmäisen rokotuksen osalta jo 90 prosenttia ja toisenkin rokotteen on jo saanut yli 80 prosenttia.
Vanhusväestöä ja riskiryhmään kuuluvia rokotukseen kiritti aito huoli terveysturvallisuudesta. Väestö, jolle korona olisi ollut todellisuudessa pahimmillaan tappava, on helppo motivoida rokotuksiin. Nuorempien ikäluokkien kohdalla motivaatio rokotukseen hakeutumiseen löytyy halusta matkustaa, mahdollistaa rajoituksista luopuminen ja huoli lähimmäisistä.
Vaikka ensimmäiseen koronarokotukseen on yli 40-vuotiaista päässyt koko maassa jo kuukausia, silti esimerkiksi 40–44-vuotiaiden ikäluokasta ensimmäisen rokotuksen on hankkinut vasta 75 prosenttia. 35–39 vuotiaiden ikäluokasta puolestaan rokotettuina on käynyt nyt 68 prosenttia.
Rokotevastainen liikehdintä hidastaa rokotekattavuuden saavuttamista
Internetin sosiaalinen ulottuvuus, nopea vääränkin tiedon leviäminen ja uskonnollisiin yhteisöihin pesiytynyt rokotekriittisyys vaikeuttavat rokotekattavuuden ulottamista yli 70 prosentin.