Tällaisia ryhmiä kuuluu koronarokotekriittisiin: "Tiukimmin rokotteita vastustavia noin viisi prosenttia"

4:32
Rokotevastainen liikehdintä hidastaa rokotekattavuuden saavuttamista

Rokotekriittisyys on tullut osaksi herätysliikkeiden, salaliittoteoreetikkojen ja muiden yhteiskuntakriittisten ryhmittymien keinovalikoimaa.

Euroopan unionin asettama tavoite 70 prosentin rokotekattavuudesta näyttäisi olevan lähellä. Tänään jo 65 prosenttia suomalaisista on käynyt ottamassa ensimmäisen rokoteannoksen. Korkealla rokotekattavuudella ei välttämättä päästä laumasuojaan mutta se vaikuttaa viruksen kiertoon. Käytännössä siis mitä suurempi osa on rokotettu, sitä kapeamman väestönosan joukossa virus pääsee jylläämään.

Korkein rokotekattavuus ensimmäisen rokotteen osalta on saavutettu yli 65 vuotta täyttäneiden piirissä. Käytännössä tästä joukosta on rokotettu ensimmäisen rokotuksen osalta jo 90 prosenttia ja toisenkin rokotteen on jo saanut yli 80 prosenttia.

Vanhusväestöä ja riskiryhmään kuuluvia rokotukseen kiritti aito huoli terveysturvallisuudesta. Väestö, jolle korona olisi ollut todellisuudessa pahimmillaan tappava, on helppo motivoida rokotuksiin. Nuorempien ikäluokkien kohdalla motivaatio rokotukseen hakeutumiseen löytyy halusta matkustaa, mahdollistaa rajoituksista luopuminen ja huoli lähimmäisistä.

Vaikka ensimmäiseen koronarokotukseen on yli 40-vuotiaista päässyt koko maassa jo kuukausia, silti esimerkiksi 40–44-vuotiaiden ikäluokasta ensimmäisen rokotuksen on hankkinut vasta 75 prosenttia. 35–39 vuotiaiden ikäluokasta puolestaan rokotettuina on käynyt nyt 68 prosenttia.

Rokotevastainen liikehdintä hidastaa rokotekattavuuden saavuttamista

Internetin sosiaalinen ulottuvuus, nopea vääränkin tiedon leviäminen ja uskonnollisiin yhteisöihin pesiytynyt rokotekriittisyys vaikeuttavat rokotekattavuuden ulottamista yli 70 prosentin.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mukaan rokotekriittisyys tai rokotevastaisuus ja rokote-epäily on laaja ilmiö.

– Tiukin ryhmä on rokotevastaiset, jotka yleisesti vastustaa rokotteita ideologisista syistä. Arviolta viitisen prosenttia suomalaisista kuuluu tähän ryhmään.

Sohlbergin mukaan uskonnollisella kentällä on havaittavissa rokotevastaisuutta. Erityisesti ihmisissä jotka edustavat konservatiivista herätyskristillisyyttä. Yhtäläisyysmerkkiä rokotevastaisuuden ja konservatiivikristillisyyden välille hän ei kuitenkaan laita.

– Helluntaiherätyksen piirissä on otettu selvä pesäero rokotevastaisuuteen ja rokotteisiin liittyviin salaliittoteorioihin.

Moni nyt rokotekriittinen yhteisö oli valmiina ennen rokotekriittisyyttä

Rokote-epäileväisten joukkoon kuuluu moninaisia tahoja. Ihmisiä jotka suhtautuu epäilevästi valtiovaltaan ja viranomaisiin, vaihtoehtoisenlääketieteen kannattajia ja salaliittoteorioihin laajemmin uskovia.

Näitä ryhmittymiä yhdistää se, ettei niiden olemassaolo ja aktiivisuus riipu koronasta tai rokotteista. Monelle kriitikkoryhmittymälle rokotteet ja korona ovat vain yksi uusi palikka osaksi laajaa keinovalikoimaa lietsoa epäjärjestystä ja tarjota turvaa sekä yhteisö niille joiden perusturvallisuutta väärän tiedon levittäminen uhkaa.

Rokote-epäileväisyys tuomitaan usein ”hörhöilyksi”

Kun puhutaan koronarokotekriittisistä, usein unohtuu että osa heistä on myös aidosti huolissaan terveysturvallisuudesta. Epäilevän kääntyminen rokotteiden vastustajaksi saa helposti työntöapua ivallisesta suhtautumisesta huoleen tai puutteellisista maallikkoperusteluista, joilla rokotuksiin kannustetaan.'

Siksi viranomaisviestinnällä ja sen onnistumisella on tärkeä rooli siinä että rokotuskattavuus saavutetaan myös Suomessa mahdollisimman pian. Mitä nopeammin yli 70 prosenttia suomalaisista on rokotettu, sitä nopeammin koronaviruksen kulkuun voidaan vaikuttaa ja yhteiskunnan rajoitustoimia voidaan purkaa.

Suurin kysymys on miten rakentaa siltaa ideologisesti rokotuksia vastustavien ryhmien ja terveysviranomaisten välille. Miten rokottaa suomalaiset tieteellisellä ja totuudenmukaisella rokotustietoudella niin, etteivät väärän tiedon levittäjät ja uskomuksia tarjoavat saa niskaotetta rokotukseen hakeutumista empivien mielissä.

Jussi Sohlberg muistuttaa että täytyy olla tiettyä valmiutta kuunnella sitä toista osapuolta kärsivällisesti.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja