Baltian sähköverkon yhdistää jatkossa Manner-Eurooppaan kaksi Puolan kautta kulkevaa linjaa.
Viro, Latvia ja Liettua liittyivät sunnuntai-iltapäivällä Manner-Euroopan sähköverkkoon Liettuasta Puolaan johtavan yhteyden kautta. Asiasta kertoi Liettuan presidentti Gitanas Nauseda.
Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin mukaan siirtymä sujui erittäin hyvin.
– Kaikki toimii nyt normaalisti, vahvisti STT:lle Eleringin johtokunnan jäsen Erkki Sapp.
Lauantaina Viro, Latvia ja Liettua irtautuivat Venäjän ja Valko-Venäjän sähkökantaverkosta. Neuvostoliiton ajoilta peräisin oleva yhteys oli auttanut Baltian maita ylläpitämään oman sähköverkkonsa vakautta. Sähköä maat eivät olleet ostaneet idästä enää vuoden 2022 jälkeen.
Historiallinen hetki
Baltian maiden liittyminen Manner-Euroopan sähköjärjestelmään herätti innostuneita reaktioita ja poliittiset johtajat ympäri Pohjolaa kutsuivat siirtymää historialliseksi.
Tähän yhtyi myös Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
– Me katkaisemme viimeisetkin yhteydet Venäjään. Vapaus uhkista ja kiristyksestä, vihdoinkin, Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen julisti viestipalvelu X:ssä sunnuntaina.
Myös Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb onnitteli Viroa, Latviaa ja Liettuaa.
– Vuosien työn vaatinut maiden siirtyminen Venäjän hallitsemasta sähköverkosta EU:n sähköverkkoon tulee vihdoin päätökseensä. Baltian maiden kriisinsietokyky kasvaa ja ne ovat yhä tiiviimmin osa yhteistä eurooppalaista perhettämme, Stubb kirjoitti X:ssä.
Jatkossa vain kaksi linjaa
Baltian sähköverkon yhdistää jatkossa Manner-Eurooppaan kaksi Puolan kautta kulkevaa linjaa. Lisäksi Puolan ja Liettuan välille on määrä ottaa käyttöön Harmony Link -yhteys vuonna 2030.
Linjoja on siis käytössä vähemmän kuin sillon kuin Baltia kuului Venäjän sähköverkkoon.
– Se tarkoittaa, että Baltian maiden on oltava valmiina, jos näille kahdelle linjalle tapahtuu jotain. Meidän on oltava valmiita sähköjärjestelmän itsenäiseen toimimiseen samalla tavalla kuin tänä viikonloppuna, Eleringin Sapp sanoi.
Sappin mukaan tänä viikonloppuna tehdyt testit osoittivat, että valmius on olemassa. Lauantaina tehtiin taajuustestejä eli testattiin, pystyvätkö Baltian reservit vastaamaan taajuusmuutoksiin. Sunnuntaina aamupäivällä taas tehtiin jännitteensäätötestejä.
Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin johtavan asiantuntijan Jyrki Uusitalon arvion mukaan taajuuden laatu oli Baltiassa viikonloppuna jopa parempi kuin Pohjoismaissa.
– Siellä on ollut normaalia enemmän taajuuden säätöreserviä näiden testien aikana, hän selitti.
Lauantaina iltapäivällä järjestelmää kohtasi tosin odottamaton ongelma, kun Liettuassa yksi voimalaitos irtaantui verkosta.
Uusitalon mukaan Baltian järjestelmä kesti irtaantumisen hyvin.
Irtautumista valmisteltu vuosia
Irtautumista itäisestä sähköverkosta oli valmisteltu jo vuosia. Sitä aikaistettiin aiemmin suunnitellusta aikataulusta noin vuodella Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Sähköverkon vaihtamiseen on investoitu Baltiassa ja Puolassa kaikkiaan noin 1,6 miljardia euroa.
Baltian maiden irtautumisen myötä Venäjään kuuluva Kaliningradin alue jää irralleen Venäjän sähköverkosta. Kaliningradissa on panostettu jo vuosia omaan sähköntuotantoon, ja alueen pitäisi tulla jatkossa toimeen omana sähköverkkoalueenaan.