Näihin seikkoihin Järvilehdon juttu ratkeaa – päätös huomenna

Tähän faktat oikeastaan loppuvat.

Järvilehdon veneturman oikeudenkäynnissä on kyse päättelystä. Päätelmiä voidaan tehdä veneen ja uhrien vammojen perusteella.

Oikeudenkäynnin lopputuloksen vaihtoehtoja on kuitenkin vain kaksi. Joko Järvilehto tuomitaan tai vapautetaan.

Jutussa pitää muistaa, että Järvilehdon ei tarvitse todistaa itseään syyttömäksi, vaikka hän lähtee käräjäoikeuden tuomion takia takamatkalta. Näyttötaakka on syyttäjällä.

Vaihtoehto 1: Järvilehto tuomitaan

Syyttäjä Antti Sundberg esitti hovioikeuden käsittelyssä saman kuin käräjäoikeudessa. Syyttäjän mukaan Järvilehdon syyllisyydestä on murskaava näyttö.

Raaseporin käräjäoikeus katsoi Järvilehdon ajaneen venettä ja langetti hänelle 2 v 4 kk vankeustuomion. Keskeisin peruste olivat uhrin kolme vammaa – erityisesti ruumiin vatsassa ollut kaareva vamma, jonka oikeus päätteli syntyneen matkustajan paikan muovikatteesta. Huomionarvoista oli oikeuden mukaan se, että kyseinen vamma ei sopinut veneen rattiin.

Järvilehdon vammat eivät taas sopineet matkustajan paikalle, eikä esimerkiksi rannevammakaan olisi voinut syntyä, jos hän olisi ollut veneen takaosassa nukkumassa. Oikeus viittasi myös siihen, että Järvilehdon kuulustelukertomukset olivat muuttuneet pitkän poliisitutkinnan aikana.

Jos ystävä oli matkustajan paikalla, niin Järvilehdon oli pakko ajaa.

Jos hovioikeus katsoo Järvilehdon syylliseksi, perustelut ovat käytännössä samat kuin käräjäoikeudessa

Vaihtoehto 2: Järvilehto vapautetaan

Jos hovioikeus päätyy vapauttavaan tuomioon, niin päätöksen ydin on todennäköisesti se, että todisteet eivät riitä osoittamaan sitä, kuka oli kuljettajan paikalla.

Puolustusasianajaja Jussi Savonen moitti hovioikeudessa poliisin heikkoa tutkintaa ja erityisesti sitä, että poliisi sivuutti onnettomuuden kokonaisuuden keskittyen vain kuolleen miehen yhteen vammaan.

Puolustus toi hovioikeuteen omia asiantuntijoita, joilla oli toisenlainen käsitys onnettomuuden mekanismeista kuin poliisin tutkijoilla.

Onnettomuuskeskuksen entinen tutkija Kari Alppivuori kertoi kokemukseensa nojaten, että jos joku olisi ollut matkustajan paikalla, tämä olisi varmasti lentänyt noin 80 kilometrin tuntinopeudella sillan betoniseinään. Alppivuori ei hyväksynyt syyttäjän teoriaa siitä, että veneen irronnut kate olisi voinut kiepsauttaa puolentoista tonnin massalla etenevän ruumiin betonin edestä kanavaan.

Näin ollen kukaan ei olisi voinut olla matkustajan paikalla.

Oikeuslääketieteen professori Pekka Karhunen puolestaan kyseenalaisti uhrin ja Järvilehdon vammojen synnyn. Jos Järvilehto on ohjauspyörän takana, niin miten on mahdollista, että ohjauspyörä murtuu, mutta Järvilehdolla on vain pehmytkudosvammoja?

Kuolleen miehen reisi sen sijaan oli murtunut. Karhunen piti uhrilla olevaa sirpinmuotoisen vamman sopimista veneen kulmaan vain sattumana. Oikeuslääkäri epäili naarmun syntyneen ratin terävästä reunasta, kun uhrin vatsan iho on törmäyksen hetkellä venynyt.

Puolustus toi hovioikeuteen vielä oman todistajan, joka kertoi muistin horjumisen olevan tyypillistä onnettomuuksien uhreille. Hovioikeudessa syyttäjä yritti vahvasti kyseenalaistaa puolustuksen asiantuntijoiden arviot. Karhusen arvioiden arvoa heikentää se, että hän ei itse tutkinut ruumista. Alppivuorikaan ei kuulunut tutkintaryhmään.

Jos hovioikeus uskoo puolustuksen asiantuntijoita, niin jutussa jää epäselväksi se kuka venettä ajoi, eikä Järvilehtoa voi tällöin tuomita törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Mutta syyllinen vai syytön?

Se selviää, kun Turun hovioikeus antaa päätöksen perjantaina kello 13.00.