Alkoholin juominen tuo elimistöön myrkyllistä ainetta nimeltä asetaldehydi. Sille herkät ihmiset saavat oireita humalassa, ja pitkään jatkuvana ja runsaana altistus voi johtaa syöpään. Yllättäen suomalaisia suojaavat vaikutuksilta juomakulttuuri sekä geenit. Aasiassa lähes puolet ihmisistä on alttiita yliherkkyyden tuomille ongelmille.
Se saattaa alkaa punoituksena alkoholijuomaa nauttiessa, jatkua pahoinvointina ja edetä tavallista nopeammaksi sydämentykytykseksi.
Yliherkkyys asetaldehydiä kohtaan tekee alkoholin nauttimisesta epämiellyttävää.
– Asetaldehydi on alkoholin aineenvaihduntatuote. Se aiheuttaa suurimman osan alkoholin vaikutuksista. Aineelle herkillä ihmisillä asetaldehydi muun muassa lisää punastumista, jos kyseiseen reaktioon on muutenkin taipuvainen, sekä aiheuttaa pahoinvointia ja sydämentykytyksiä. Sydämentykytykset voivat päättyä takykardiaan eli rytmihäiriöön, jossa voi käydä hyvin huonosti, Helsingin yliopiston alkoholitutkija Peter Eriksson sanoo.
Välittömien vaikutusten lisäksi asetaldehydi voi runsaissa määrin ja pitkän ajan kuluessa johtaa muihinkin ongelmiin.
– Uskotaan, että asetaldehydillä on tärkeä osuus alkoholiriippuvuudessa. Kun ihminen juo jatkuvasti ja paljon, asetaldehydi myös aiheuttaa kudostoksisuutta, kudosrappeumaa ja syöpää.
Yliherkät vaarassa
Asetaldehydiä tulee elimistöön kolmea reittiä.
– Ensinnäkin sitä muodostuu elimistössä, kun maksa polttaa alkoholia ja alkoholi hajoaa. Toiseksi sitä muodostuu suussa, nielussa ja ruoansulatuskanavassa, kun niiden mikrobit polttavat alkoholia. Jälkimmäisellä tavalla muodostuvat pitoisuudet ovat jopa korkeampia kuin maksasta verenkiertoon tulevat sisäiset pitoisuudet – tällä on merkitystä allergiaherkille henkilöille, jotka voivat saada lieviä hengitysvaikeuksia.
Kolmanneksi asetaldehydiä on itse alkoholijuomissa. Määrä vaihtelee juomasta riippuen.
– Kirkkaat, vodkatyyppiset juomat, joita varsinkin Skandinaviassa juodaan, ovat lähes puhtaita sisältäen erittäin pieniä asetaldehydimääriä. Suurimmassa osassa olutjuomia asetaldehydipitoisuudet ovat niin ikään hyvin matalat, Eriksson sanoo.
– Viinin asetaldehydipitoisuus vaihtelee paljon riippuen valmistusolosuhteista. Valkoviinissä on keskimäärin hieman enemmän asetaldehydiä kuin punaviinissä.
Alkoholijuomien asetaldehydipitoisuudet voivat jo itsessään ylittää verestä alkoholin hajoamisen myötä löytyvät pitoisuudet. Juomien tiedetäänkin vaikuttavan syöpäalttiuteen.
– Väkevöidyissä viineissä, kuten brandyissa, on usein superkorkeat asetaldehydipitoisuudet. Luumuviinassakin määrät voivat olla huikeat. Jos asetaldehydille herkkä ihminen juo kyseisiä juomia paljon ja jatkuvasti, ennemmin tai myöhemmin tapahtuu jotain tosi ikävää, Eriksson sanoo.
Aasialaisten geeniperimässä
Aasialaiset ovat asetaldehydille herkempiä kuin maapallon muu väestö. Heistä noin 40 prosenttia perii yliherkkyystekijän jommaltakummalta vanhemmaltaan.
– Tällöin asetaldehydi hajoaa hyvin hitaasti, minkä takia veren asetaldehydipitoisuus nousee alkoholia juodessa merkittävästi. Siinä, missä eurooppalaiset kokevat pahoinvointia mahdollisesti juomista seuraavana aamuna krapulassa, moni aasialainen tulee pahoinvoivaksi jo humalan aikana.
Mitä lähemmäs Eurooppaa tullaan, sitä pienempi geenin esiintyvyys on – Turkissa ja Kreikassa enää alle 0,1 prosentilla väestöstä on se.
– Suomessa edellä kuvatun kaltainen yliherkkyys on hyvin harvinaista. Olen löytänyt tutkimuksissani ainoastaan kolme suomalaista perhettä, jotka kantavat vastaavia perintötekijöitä, Eriksson sanoo.
Sen sijaan noin seitsemän prosenttia aasialaisista perii geenin molemmilta vanhemmiltaan.
– He eivät pysty juomaan alkoholia lainkaan, pelkästä maistamisesta tulee hyvin vahvat oireet. Tuon seitsemän prosentin keskuudessa ei esiinny lainkaan alkoholismia, Eriksson sanoo.
Ruokatorven syöpä mahdollinen seuraus
Asetaldehydiä saavat eniten alkoholin suurkuluttajat ja alkoholistit.
– Heistä osa ehtii kuolla muihin syihin ennen asetaldehydin vaikutusten puhkeamista. Asetaldehydistä johtuva ruokatorven syöpä, joka on yleensä terminaalinen, lienee kuitenkin vaatinut Aasian maissa jo satojentuhansien ihmisten hengen. Varsinkin Japanissa on tavallista, että miehet eivät tule töistä kotiin ennen baarissa käymistä ja juovat siis jonkinasteisen humalan joka päivä.
Suomessa ruokatorven syöpään kuolee vuosittain noin 150 ihmistä.
– Suomalaista väestöä suojaavat paitsi perintötekijät, myös juomakulttuurin painottuminen vodkaan ja olueen.
Löytyy muualtakin
Asetaldehydiä on myös tupakansavussa ja joissakin elintarvikkeissa.
– Osa keuhkosyövistä johtuu juuri asetaldehydistä. Kun ihmiset juovat ja polttavat samanaikaisesti, vaara kasvaa.
– Elintarvikkeissa asetaldehydiä esiintyy yleensä sidotussa muodossa, ei vapaana. Syöpää aiheuttaa vain vapaa asetaldehydi. En siis usko, että esimerkiksi jogurtin sisältämällä asetaldehydillä olisi kovin suurta merkitystä terveydelle.
Eriksson sanoo, ettei asetaldehydiyliherkkyyteen ole olemassa lääkettä.
– Markkinoilta kyllä löytyy käsikauppatuote, jonka väitetään auttavan, mutta todisteeksi ei ole kunnon julkaistua tietoa. Olen aika skeptinen sen suhteen, että kyseisellä luonnollista aminohappoa sisältävällä tuotteella olisi merkittävää vaikutusta muuten kuin ehkä yksittäistapauksissa, Eriksson sanoo.
Yhtä vaarallista kuin tupakka
Kun asetaldehydin kerran tiedetään olevan vaarallista, miksi sitä saa edelleen lisätä alkoholijuomiin?
– Siitä, kun tutkijat löytävät todisteita haitallisuudesta, menee hyvin pitkä aika siihen, että yhteiskunnallisesti tapahtuu jotakin, Eriksson vastaa.
Maailman terveysjärjestö WHO:n syöpäsairauksia käsittelevässä asiantuntijaraadissa mukana ollut Eriksson esitti vuonna 2009 todisteet, joiden perusteella asetaldehydi luokiteltiin syöpävaaralliseksi aineeksi.
– Asetaldehydi nostettiin tuolloin suurimpaan vaarallisuusluokkaan, samaan kuin tupakka. Se oli tavallaan läpimurto, mutta silti asioille ei ole vielä tapahtunut kovinkaan paljon.
– Alkoholiteollisuuteen pitäisi ajaa asetaldehydin vaarat huomioon ottavia direktiivejä. Aasiassa terveysviranomaiset ovat tiedottaneet ja kampanjoineet asian puolesta paljon enemmän kuin muualla maailmassa, Eriksson sanoo.
Kuvat: Colourbox.com