Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Santtu Pentikäisen mukaan Helsingissä elää viisinumeroinen rottapopulaatio. Tarkkaa määrää on kuitenkin hankalaa arvioida.
Rottia on ikään kuin joka paikassa, Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Santtu Pentikäinen toteaa.
– Olemme tutkineet vain Helsinkiä, mutta rotat yleistyvät varmasti joka puolella Suomen kaupunkeja.
Ihmisen kylkeen lyöttäytynyt rotta pyrkii olemaan näkymättömissä.
– Rotta on piilotteleva laji. Se on varmaan osa rotan strategiaa, jolla se selviytyy kaupungissa niin hyvin, että se ei näytä itseään ihmiselle.
Rottaongelmat ovat paikallisia
Rottien kokonaismäärä ei hänen mukaansa ole kasvanut merkittävästi Helsingissä, vaikka uutisoinnista saattaa sellaisen kuvan saadakin.
– Sellainen pieni nouseva trendi saattaa olla viimeisen kymmenen vuoden aikana, jos oikein tarkasti katsoo.
Yksittäisillä alueilla tilanne voi toki muuttua nopeasti pahaksi. Rottaongelmia käsittelevät uutiset koskevat hänen mukaansa näitä paikallisia ryöpsähdyksiä.
– Sitä voisi verrata puroihin. Puro voi olla joskus tosi kuiva tai tulvia yli, mutta kun kaikki purot lasketaan yhteen jokeen, kokonaismäärä on yllättävän tasainen.
Hänen mukaansa yksilöiden määrän vuosittainen vaihtelu on rottapopulaatioiden kannalta pientä kokonaiskasvua merkittävämpää.
Esimerkiksi kovat pakkaset rokottavat rottien määrää.
Lue lisää: Kissankokoinen rotta tuhosi Arin omakotitaloa viikkotolkulla – häätö ei onnistunut edes metallimusiikilla
Rottien läsnäolon voi huomata maahan tai rakenteisiin tehdyistä koloista. Ihmisten jätteet lisäävät rottariskiä.
– Jos jätepisteellä on lattialla ruokajätettä, se on merkki, että siellä saattaa olla tai sinne saattaa tulla rottia.
Jätehuolto on hänen mukaansa syytä pitää kunnossa ennaltaehkäisevästi.
– Se säästäisi ihmisiä harmilta ja rottia kärsimykseltä, jota syntyy ihmisten reagoidessa rottiin.
Lue lisää: Rotta tulee läpi millin paksuisesta pellistäkin – miten eroon hiiristä ja rotista?
Rotan elämästä tiedetään yllättävän vähän
Pentikäisen mukaan jätteet ja niiden määrä vaikuttavat keskeisesti rottien määrään.
Lisäksi rotat voivat hyödyntää paikallisesti esimerkiksi linturuokintapaikkoja tai omenasatoa.
– Rotta on kaikkiruokainen ja varsin etevä saamaan ruokaa erilaisista lähteistä.
Sen ruokavalion tarkempi määritteleminen vaatisi Pentikäisen mukaan vielä lisätutkimuksia. Myös esimerkiksi rottien talvehtimisesta kaivataan lisätietoa.
– Rotasta tiedetään paljon, mutta toisaalta yllättävän vähän. Siinä on tutkittavaa.
Pentikäisestä rotta on kiehtova laji, josta on myös hyötyä ihmiskunnalle.
– Niin paljon kuin se harmia aiheuttaakin ihmiselle, se myös pakottaa ihmiset kokijan asemaan. Kaikki ei mene meidän suunnitelmiemme mukaan.
Hän muistuttaa, että laboratoriorottien ja -hiirien ansiosta ihminen on kehittänyt parannuskeinoja moniin tauteihin sekä oppinut psykologiasta.
– Se on hassu mutta mielenkiintoinen kysymys, että olisiko meillä enemmän tukoksia viemäreissä, jos rottia ei olisi. En tiedä!
Rotan elinympäristö tutuksi kaupunkikierroksella
Rotta on älykäs eläin, joka oppii niin omista kuin muiden tekemisistä.
– Jos rottakoloniassa joku reiska hakee ruokaa ja sitten se haisee siltä ruoalta kuollessaan, muut rotat oppivat, ettei tuota hajujälkeä kannata seurata.
Sen Pentikäinen on saanut huomata käytännössä.
– Loukussa on astinlauta, johon astuessa luukut menevät kiinni ja rotta jää satimeen. Minulla on kamerassa kuvaa siitä, kun rotta hyppää astinlaudan yli.
Pentikäinen järjestää Helsingin työväenopistolla rottien kaupunkielämää havainnollistavia rottaretkiä. Hän teki ensimmäiset retket keväällä.
– Rottaretket ovat aina täyttyneet, joten ihmiset suhtautuvat rottien eloon uteliaisuudella. Olemme nähneet rottia ja aiheesta on herännyt erilaisia näkökulmia.