Myllypuron kaatopaikan myrkyistä ei syöpää?

Myllypuron entisellä kaatopaikka-alueella ei näytä olevan yhteyttä asukkaiden syöpäsairauksien kanssa.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Suomen syöpärekisteri ovat tutkineet Myllypuron alueen syöpätapauksia ja verranneet sitä muiden helsinkiläisten syöpälöydöksiin. Viiden vuoden asumisen jälkeen syöpätapauksia todettiin kaikkiaan 62, joista miehillä 30 ja naisilla 32.

Miehillä haima- ja ihosyöpien ilmaantuvuus oli tilastollisesti arvioituna merkittävästi suurempi kuin muilla helsinkiläisillä miehillä.
Suomen syöpärekisterin tutkijan Eero Pukkalan mukaan syövät ovat kuitenkin sentyyppisiä, että ne tuskin johtuvat kaatopaikka-alueen maaperästä löytyneistä haitta-aineista.

Maaperän haitta-aineisiin yhdistettäviä syöpiä kuten keuhkosyöpää, virtsateiden syöpää sekä verisyöpää, sen sijaan esiintyi yhtä paljon niin kaatopaikka-alueen kuin muunkin Helsingin väestöstä.

Naisten sairastavuus normaalia

Naisten osalta tutkimuksessa ei löytynyt eroa muiden helsinkiläisnaisten sairastavuuteen. Tutkimus käsitti kaikki Myllypuron kaatopaikka-alueen päälle rakennetuissa taloissa aikaisemmin asuneet ja parhaillaan asuvat lähes 2000 ihmistä. Ensimmäiset talot alueelle valmistuivat vuonna 1976.

Koska syövän synty on hidasta, jätettiin vertailussa vähemmälle huomiolle alueelle muuton jälkeisten ensimmäisten viiden vuoden aikana havaitut syövät.
Parhaillaan alueen asukkaista kootaan astmaa ja muita pitkäaikaissairauksia koskevia tilastoja. Pukkalan mukaan asukkaiden yleistä terveydentilaa ja syöpäsairauksien ilmaantuvuutta aiotaan seurata myös tulevaisuudessa.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat