Kai Mykkäsen mukaan Suomen seuraava ydinvoimahanke voi olla joko perinteinen iso ydinreaktori tai uudenlainen pienydinreaktori.
Suomeen suunniteltu kuudes ydinvoimala jäi toteutumatta, kun Fennovoiman ydinvoimahanke Pyhäjoella kuopattiin Venäjän aloitettua laajan hyökkäyssodan Ukrainassa.
Nyt hallitus hamuaa Suomeen uutta ydinvoimaa. Energia-asioista vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) kertoo STT:lle, että Suomeen mahtuu merkittävästi lisää ydinvoimaa seuraavien 10–15 vuoden aikana, jos teollisuuden sähköistyminen toteutuu vähänkään suunnitelmien mukaisesti.
Mykkäsen mukaan teollisuuden sähkönkäyttö on kasvamassa voimakkaasti tulevina vuosina, kun fossiilisia polttoaineita korvataan sähköllä.
– Ennen kaikkea siihen perustuu tarve toimitusvarmasti ja tasaisella hinnalla saatavan sähkön lisäykselle, Mykkänen sanoo.
Hän mainitsee esimerkkinä teräsyhtiö SSAB:n suunnitelmat siirtymisestä fossiilittoman teräksen tuotantoon Raahen tehtaalla.
Mykkänen ei halua tarkemmin arvioida, kuinka monta megawattia lisää ydinvoimaa Suomeen pitäisi rakentaa. Hallituksen visiona on puhtaan sähkön tuotannon kaksinkertaistaminen Suomessa, mutta se kattaa myös muut tuotantomuodot, kuten nopeasti lisääntyvän tuulivoiman.
Säästä riippuvaisen uusiutuvan energian lisäksi tarvitaan Mykkäsen mukaan myös toimitusvarmaa perusvoimaa, kuten ydinvoimaa.
– Ja toisaalta tarvitsemme säävarmaa, nopeasti käynnistyvää säätövoimaa, jossa esimerkiksi isot pumppuvoimahankkeet ovat hyvin kiinnostava mahdollisuus, Mykkänen sanoo.
Selvityksiä meneillään
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus sitoutuu hyväksymään kaikki kriteerit täyttävät periaatelupahakemukset lisäydinvoimasta. Mykkänen pitää mahdollisena, että tällainen periaatelupahakemus voi tulla hallituksen pöydälle vielä tämän vaalikauden aikana.
Mykkänen nostaa esiin Fortumin ja helsinkiläisen Helenin meneillään olevat selvitykset uusista ydinvoimainvestoinneista.
Fortum aloitti vuoden 2022 loppupuolella kaksivuotisen selvityksen uuden ydinvoiman tulevaisuuden edellytyksistä Suomessa ja Ruotsissa. Selvitystyön aikana Fortum on kertonut useista yhteistyöhankkeista kotimaisten ja ulkomaisten kumppanien kanssa.
Viime lokakuussa Helen ja suomalainen pienydinvoimalaa kehittävä startup-yhtiö Steady Energy kertoivat tähtäävänsä ydinlämpötuotannon käynnistämiseen Suomessa. Helenin mukaan suunnitelmissa on jopa kymmenen teholtaan 50 megawatin reaktoriyksikön hankkiminen Steady Energyltä.
– Tässä on hankkeita, jotka saattavat johtaa investointipäätökseen ja lupapäätöksen käsittelyyn, mutta mikään ei ole kirkossa kuulutettua, Mykkänen sanoo.
Perinteistä tai pienydinvoimaa
Mykkäsen mukaan Suomen seuraava ydinvoimahanke voi olla joko perinteinen iso ydinreaktori tai uudenlainen pienydinreaktori.
Pienydinreaktoreilla (small modular reactor, SMR) tarkoitetaan sähköteholtaan alle 300 megawatin ydinvoimalaitoksia. Pienreaktorilaitokset ovat sarjavalmisteisia, eli ne asennetaan tehdasvalmisteisista moduuleista.
– Osa asiantuntijoista näkee, että nämä SMR:t ovat kilpailukykyisempiä. Osa taas näkee, että ne ovat vielä niin oraalla oleva ratkaisu, että tällainen perinteisempi (reaktori) on se, joka tehdään, Mykkänen kertoo.
Milloin mahdollinen seuraava ydinvoimahanke voisi olla käytössä?
– Hyvin todennäköisesti puhutaan vasta ensi vuosikymmenen alkupuolesta. Nämä ydinvoimahankkeet ovat joka tapauksessa pitkiä, vaikka tällä vaalikaudella päätöksiä saataisiin.
Pienydinreaktorien osalta Mykkänen näkee mahdollisuuksia sekä sähkön että lämmön tuotannossa. Kenties kiinnostavimpana pienydinvoiman käyttökohteena hän pitää kaukolämpöä, mikä auttaisi kaupunkeja pääsemään eroon polttamisesta lämmöntuotannossa ja vähentäisi päästöjä.
Teollisuudessa oma laitoskohtainen pienreaktori voi Mykkäsen mukaan olla järkevä ratkaisu joillekin yksittäisille teollisuuslaitoksille, jotka tarvitsevat toimitusvarmaa ja hintasuojattua sähköä pitkäksi ajaksi.
– Sanoisin näin, että kaukolämmössä on vaikeampi nähdä seuraavien 30 vuoden kehitystä ilman modulaarisia reaktoreita, ja sitten taas teollisuudessa siinä on monia vaihtoehtoja.
Ministeriö suhtautui kriittisesti
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) arvioi viime vuoden hallitusneuvotteluissa, että perinteinen ydinvoimarakentaminen ei ole enää kannattavaa. TEMin mukaan ongelmina ovat kallis ja hidas rakentaminen sekä sääntelyn jäykkyydet.
Mykkänen kuitenkin sanoo, että hallitusneuvotteluiden jälkeen on vain vahvistunut käsitys siitä, että teollisuuden sähkönkäytön lisääntyminen edellyttää nimenomaan perusvoiman riittävää määrää. Hän viittaa siihen, että Fortum ja ruotsalainen Vattenfall selvittävät parhaillaan sekä pienydinvoiman että perinteisen ydinvoiman rakentamista.
– Katsotaan, saadaanko investointeja, mutta luotan kyllä hallitusohjelman yhteydessä luotuun tilannekuvaan, että on täysin mahdollista, että vielä myös suuremman kokoluokan reaktoreita rakennetaan Pohjoismaihin ja Suomeen.
Pienydinvoimaa myös lähelle asutusta
Hallitus pyrkii vauhdittamaan ydinvoiman lisärakentamista valmisteilla olevalla ydinenergialain kokonaisuudistuksella.
Mykkäsen mukaan uusi ydinenergialaki vahvistaa Suomen asemaa houkuttelevana ydinvoiman rakentamispaikkana, etenkin pienten SMR-voimaloiden sarjakäyttöönoton kannalta.
– Pyrimme vapauttamaan pienet modulaariset reaktorit nykyisestä raskaasta eduskunnan kautta kulkevasta periaatelupaprosessista.
Uusi ydinenergialaki on tarkoitus säätää vuonna 2026.
Säteilyturvakeskus on Mykkäsen mukaan saanut lisämäärärahoja ydinvoiman luvituksen nopeuttamiseksi. Lisäksi Säteilyturvakeskuksen sääntelyä on jo muutettu niin, että pienydinvoimaa voi rakentaa myös lähelle asutusta.
– Kilometriraja asutuksesta on poistettu, ja aina tapauksen perusteella arvioidaan, onko siinä etäisyystarpeita vai ei.
Ruotsi haluaa "massiivista" lisärakentamista
Ruotsissa maan hallitus haluaa nyt voimakkaasti lisää ydinvoimaa. Marraskuussa julkistetun suunnitelman mukaan Ruotsin hallitus tavoittelee vuoteen 2035 mennessä uutta ydinvoimaa kahden täysimittaisen reaktorin edestä eli 2 500 megawattia.
Suunnitelmassa tavoitellaan myös "massiivista" ydinvoiman lisärakentamista vuoteen 2045 mennessä. Keinovalikoimassa ovat muun muassa valtiontakaukset, joita Ruotsin hallitus on valmis antamaan 400 miljardin kruunun eli noin 35 miljardin euron edestä.
Mykkänen myöntää, että on olemassa vaara, että investoinnit uuteen ydinvoimaan eivät tule Suomeen vaan karkaavat Ruotsiin.
– Ruotsi on aggressiivisesti luomassa edellytyksiä ydinvoimalle. Sehän on sinänsä myönteinen asia meille, kun meillä on yhteinen sähkömarkkina, että Ruotsissa riittää sähköä ja sitä pystytään Suomen ja Ruotsin välillä siirtämään jatkossa nykyistäkin enemmän.
Mykkäsen mukaan hallitus lähtee kuitenkin siitä, että Suomeen tarvitaan omaa sähköntuotantoa.
– Se on perusta kilpailukyvyllemme raskaassa teollisuudessa.
Mykkänen harmissaan tukikilpailusta
Pitääkö Suomessa uusien ydinvoimahankkeiden toteutua markkinaehtoisesti, vai voiko valtio tarvittaessa tukea hankkeita veronmaksajien rahoilla?
Mykkäsen mukaan lähtökohtana on, että uudet ydinvoimahankkeet pärjäävät omilla tuloillaan eli sähkönmyynnillä. Samalla kuitenkin selvitetään, olisiko järkevää, että valtio helpottaisi hankkeiden toteutumista esimerkiksi myöntämällä takauksia tai muutoin auttamalla kohtuuhintaisen rahoituksen saamisessa.
Mykkänen sanoo olevansa harmissaan siitä, että sähkömarkkina tuntuu menevän yhä enemmän "valtiontukien huutokilpailuun". Hänen mukaansa Suomi ei ole immuuni sille, jos Ruotsissa ja muualla Euroopassa valmistaudutaan tukemaan sähköntuotannon investointeja.
– Siihen meillä ei ole varaa, että nämä investoinnit tehdään muualle kuin Suomeen sen takia, että meillä ei ole mitään tarjota.
Suomen valtteina täytyy kuitenkin Mykkäsen mukaan olla sujuva luvitus, hyvä sähkön siirtoverkko ja teollisuuden sähkönkulutuksen kasvunäkymä.
– Se, mitä eniten voimme ydinvoimalle tarjota, on että luvitamme sähköön perustuville teräs- ja kemianteollisuuden tehtaille hankkeita, Mykkänen sanoo.