Hanhikiven kaatunut ydinvoimahanke kiinnostaa maailmalla – myös tuuli ja vety Suomen ilmastotavoitteiden kulmakiviä

Fennovoiman oli tarkoitus hankkia Pyhäjoelle kaavailtu Hanhikiven ydinvoimalaitos venäläiseltä Rosatom-konsernilta.

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa Rosatom-yhteistyö kävi mahdottomaksi ja ydinvoimalan rakennustyöt on keskeytetty. Valtiovalta viestitti Suomessa nopeasti sodan alkamisen jälkeen, ettei Rosatomin toimittamalle voimalalle heltiä tarvittavia lupia.

Keskiviikkona elinkeinoministeri Lintilä kertoi, että Hanhikiven ydinvoimahanke kiinnostaa maailmalla yhä.

– On ollut kyselyjä ulkoa siitä, mitä valtio ajattelee hankkeesta. Kiinnostusta Suomea kohtaan on. Olisi hyvä, jos Suomeen tulisi investoija, joka investoisi ydinvoimaan. Näissä olosuhteissa tarvitsemme selkeästi ydinvoimaa, Lintilä kertoi tiedotustilaisuudessa.

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan hiilineutraaliin energiaan siirtymistä sähkön tarpeen kasvaessa. Sähköä olisi pystyttävä tuottamaan ilmastoystävällisesti ja ydinvoima on yksi tällainen ratkaisu.

Lintilän mukaan ydinvoimayhtiöt eivät ole olleet toistaiseksi asialla vaan kyse on ollut teollisuuden toimijoista, jotka liittäisivät omia investointejaan ydinvoimahankkeeseen. Hankkeet saattavat liittyä esimerkiksi vedyn tuotantoon.

– Kyselyjä on tullut siihen tyyliin, että onko aikeita jatkaa hanketta. Kyseessähän on Fennovoiman alue, johon valtio ei voi puuttua. Olen viestittänyt, että valtiolla on halua edesauttaa hankkeita, jotka olisivat kohdistumassa ydinvoiman rakentamiseen, Lintilä sanoo.

Lintilä muistuttaa, että Hanhikiven osalta ei ole tulossa nopeita käänteitä.

– Yritykset tekevät nyt tilanneanalyysiä siitä, onko ydinvoimahanke markkinaehtoisesti järkevä ja käyvät todennäköisesti suomalaisten toimijoiden kanssa taustalla keskusteluja. Prosessi on joka tapauksessa pitkä. Puhutaan useamman vuoden prosessista, jossa hallitus veisi luvat eduskunnan käsiteltäväksi. Suoraan Hanhikiven paikalle ei voisi hypätä, ministeri toteaa.

Suomen uudessa ilmasto- ja energiastrategiassa suhtaudutaan myönteisesti myös nykyisten ydinvoimaloiden jatkolupiin, kunhan lupa-asiat ovat kunnossa.

Myös tuulta ja vetyä

Suomen uusi ilmasto- ja energiastrategia lähetetään torstaina valtioneuvoston yleisistunnosta eduskuntaan selontekona. Strategiassa hahmotellaan niitä keinoja, joilla Suomi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2035.

Ministeri Lintilä esitteli strategian pääpiirteitä jo tänään, koska hän lähtee Portugaliin työmatkalle.

Energiasektorilla Suomi luottaa ydinvoiman ohella tuulivoiman kasvuun, hukkalämmön talteenottoon ja vetyhankkeisiin.

Viime viikolla julkaistiin suunnitelmat, joiden mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana rakennettaisiin satoja kilometrejä vetyputkia rannikkoalueille yksityistä vedyn tuotantoa varten.

Vetyä tuotettaisiin elektrolyysin avulla, mikä vaatii sähköä, jota tuotettaisiin erityisesti tuulivoimalla. Vety olisi puolestaan varastoitua energiaa, jota voitaisiin hyödyntää erityisesti teollisuudessa.

Tuulivoimapuolella Suomeen on tulossa voimaloita myös merialueille.

– Offshore-puoli kasvaa. Muutamia merkittäviä hankkeita on vireillä, Lintilä sanoo.

Suomi varautuu myös lainsäädännössä siihen, että maassa voidaan joskus käyttää pienydinvoimaloita, joita parhaillaan kehitetään maailmalla.

– Pienet modulaariset laitokset eivät ole vielä taloudellisesti kannattavia, mutta sarjatuotantomalli tulee todennäköisesti joskus. Ydinvoimalain uudistuksessa määritetään myös pienydinvoimalat. Ne vaativat samat turvallisuusasiat kuin perinteiset ydinvoimalat, Lintilä kertoo.

Elinkeinoministeri korostaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on vakava ja vaikea paikka, mutta se on samalla suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Esimerkiksi energiaosaaminen on Suomessa huippuluokkaa.

– Ehdottomasti eniten maailmalla kiinnostaa nyt suomalaisten energiaosaaminen, Lintilä sanoo.