Ydinvoima: Suomen kanta voittamassa EU:ssa – ministeri Lintilä kummeksuu yhtä asiaa

Taksonomialla tarkoitetaan luokittelua, jonka perusteella esimerkiksi energiamuotoja voidaan pitää kestävinä ympäristön kannalta. Tällä halutaan viestiä sijoittajille kestävistä sijoituskohteista, ja sen toivotaan edistävän ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Financial Timesin mukaan ydinvoima ja maakaasu ollaan hyväksymässä siirtymäkauden tuotantomuotoina. Investointeja uusiin ydinvoimaloihin voitaisiin tehdä ainakin kahden vuosikymmenen ajan ja maakaasuun ainakin vuosikymmenen ajan.

Komission luonnoksen mukaan "vihreän leiman" saavalla ydinvoimalalla tulisi olla suunnitelma, rahoitus ja turvallinen paikka ydinjätteelle. Saadakseen vihreän leiman, voimalan tulee saada rakennuslupa vuoteen 2045 mennessä. Tiedoista kertoo uutistoimisto Reuters, joka on myös nähnyt komission luonnoksen.

Suomi on tukenut ydinvoiman hyväksymistä taksonomialistalle.

– Se on myönteinen asia. Meidän tavoitteemme on ollut saada ydinvoima taksonomian piiriin. Nyt näyttää, että se olisi toteutumassa, ministeri Lintilä kertoo MTV Uutisille.

Lintilä kuitenkin toteaa, että taksonomiassa haiskahtaa EU:n suurien maiden politiikka – etenkin maakaasun kohdalla. 

– Kyllähän tässä haiskahtaa aika tavallakin isojen maiden politiikka. Saksa on saamassa fossiilisen maakaasun ja Ranska-vetoisesti ydinvoima. Tässä on politiikkaa mukana, ei välttämättä tieteelliset perusteet. Se kummeksuttaa, hän sanoo.

– Fossiilisen maakaasun perusteleminen tieteellisesti on varmasti aika haasteellista.

"Suomikin onnistui vaikuttamisessa ydinvoiman osalta"

Elinkeinoministeri uskoo, että ydinvoiman sisällyttäminen taksonomiaan antaa lisäpontta jatkoneuvotteluihin. 

– Suomikin onnistui vaikuttamisessa ydinvoiman osalta. Mutta meillä on tulossa vielä monimuotoisuustaksonomia, eli se, kuinka järkevästi metsiä, biomassaa voidaan käyttää.

– Ennakkovaikuttamisemme saa uutta virtaa. Jos fossiilinen maakaasukin otetaan, silloin pitää olla tila myös biomassojen kestävälle hyödyntämiselle, Lintilä linjaa. 

Suomelle päätös ydinvoimasta on Lintilän mukaan tärkeä sijoitusten kannalta. 

– Ydinvoima on avainasemassa ilmasto- ja ympäristöstrategiassamme, samalla tavalla kuin biomassatuotteet. Mikäli ei ole taksonomiassa mukana, rahoitusmahdollisuudet kapenevat huomattavasti. 

– Olen tavannut ulkomailla rahoitustahoja, jotka ovat ilmoittaneet, että heillä on selkeä ohjeistus: mikäli kohde ei kuulu taksonomian piiriin, he eivät lähde rahoittamaan.

"Saksan tilanne on hyvin mielenkiintoinen"

Ydinvoima kattoi Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta vuonna 2020 27,4 prosenttia. Kesäkuussa Olkiluoto 3:n on määrä kasvattaa osuutta entisestään jopa 40 prosenttiin.

Lue myös: EU hyväksyi metsätalouden ilmastoluokittelun – Suomen metsäteollisuus pettyi

Kun Olkiluoto 3 saadaan käyttöön täydellä teholla, Suomessa toimii viisi ydinvoimalaa. Pyhäjoelle aiotaan rakentaa kuudes ydinvoimala, jonka on määrä olla kaupallisessa käytössä tämänhetkisten suunnitelmien mukaan vuonna 2029. Olkiluodon tapaan Pyhäjoen voimalan suunnitelmia on lykätty useita kertoja.

Saksassa tilanne on toinen. Maa on luopumassa ydinvoimasta. 

– Ydinvoima on tällä hetkellä paremmassa kurssissa kuin koskaan. Se on päästötöntä. Saksan tilanne on hyvin mielenkiintoinen. Itse en ole nähnyt heiltä uskottavaa esitystä, millä ydinvoima korvataan, Lintilä sanoo.

Elinkeinoministeri nostaa esiin myös maakaasun roolin politiikassa. Merkittävä osa maakaasusta tulee Venäjältä, ja Venäjän ja lännen suhteet ovat kireät muun muassa Ukrainan tilanteen vuoksi. 

– Tiedämme kaasun ongelmallisen tilanteen. Venäjä on tässä hyvin ratkaisevassa roolissa. Oma käsitykseni on se, että näemme tämän talven aikana vielä energian ympäriltä erittäinkin kovia tilanteita, joista ei tule ulkopolitiikkakaan puuttumaan.

Oikaisu 3.1.2021 klo 15.06: Korjattu kuudennen ydinvoimalan paikka ja valmistumisaika oikeaksi. Aiemmin artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että se rakennettaisiin Pyhäjärvelle, ja että valmistumisaika olisi vuosi 2028. 

Lue lisää: Edes uusi Olkiluodon ydinvoimala ei estäisi joulukuussa iskenyttä sähkön hintapiikkiä

Ensimmäinen maailmassa: Suomessa haetaan lupaa ydinjätteen loppusijoituslaitokselle – tällainen se olisi