USA 2001. Ohjaus ja käsikirjoitus: Stephen Sommers. Kuvaus: Adrian Biddle. Leikkaus: Bob Ducsay. Lavastus: Allan Cameron. Musiikki: Alan Silvestri. Tuotanto: Sean Daniel, James Jacks. Pääosissa: Brendan Fraser, Rachel Weisz, John Hannah, Arnold Vosloo, Oded Fehr, Patricia Velazquez, The Rock. Kesto: 125 min.
Stephen Sommersin kirjoittama ja ohjaama parin vuoden takainen Muumio oli iloinen yllätys. Se yhdisti komeita kauhuefektejä ja kirpeää huumoria romanttiseen Indiana Jones -tyyppiseen vauhtiseikkailuun. Hyvä menestys petasi tietenkin paikkaa jatko-osalle. Muumion paluu on ollut myös kokonaan Sommersin hanskassa, mikä on varmasti ollut projektille hyvä asia. Muuten leffaa kiusaavat jatko-osien tyypilliset vaivat; ykkösosan vauhti ei yleisölle enää riitä, kaikkea on oltava kaksiverroin enemmän ja suuremmassa mittakaavassa. Kun tämän Hollywood-faktan sisäistää voikin leffan meiningistä nauttiakin varsin antaumuksella.
Sommers on jälleen uppoutunut lähdemateriaaliinsa muinaisesta Egyptistä. Hän on kaivanut esiin mystisen Skorpionikuninkaan (wrestlingkolossi The Rock), jonka värikäs kohtalo on aikaansaanut vehreän keitaan ja hautapyramidin keskelle autiomaata. Tänne vie monen mutkan kautta myös elokuvan henkilöiden matka. Rick (Fraser) ja Rachel (Weisz) ja heidän jo kymmenvuotias poikansa yhyttävät Skorpionikuninkaan rannerenkaan, joka neuvoo tietä keitaalle. Pahan voimia johtaa nyt kovasti Anck Su Namunin näköinen Meela (Velazquez), joka kuskaa vanhan kunnon Imhotepin (Vosloo) pahaksi päässeen ruumiin Lontooseen herättääkseen tämän ja valjastaakseen hänet Skorpionikuninkaan keitaan etsintään. Moiset lähtökohdat voivat poikia vain vauhdikasta seikkailua ja toinen toistaan inhampia iljetyksiä.
Sommersin henkilökaarti tuli hyvin pohjustetuksi ensimmäisessä Muumiossa, joten seikkailuun on helppo imeytyä mukaan. Nyt on panostettukin entistä enemmän vauhtiin ja stoori aukenee ikään kuin siinä sivussa. Syvälle kuitenkin mennään sillä niin Rick kuin Evelynkin törmäävät muinaisiin sukujuuriinsa. Imhotep muuten pudottelee edelleen muinaisegyptiä, jenkkimurretta ei ole ainakaan vielä tarvinnut opetella.