Mursu päätyy täytettynä museoon – eläin kuoli nälkään

1:19
Video: Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti kertoo hetkestä, kun mursu todettiin kuolleeksi.

Stena-mursun kuolinsyyksi on varmistunut aliravitsemus. Mursun ruho tutkittiin tänään Ruokavirastossa Helsingissä.

Kymenlaaksossa seikkailleen Stena-mursun ruumiinavaus tehtiin torstaina Ruokavirastossa Helsingissä. Ruuminavauksen tarkoituksena oli selvittää mursun kuolinsyy. 

Ruumiinavaus valmistui iltapäivällä. Kuolinsyyksi paljastui vakava aliravitsemus.

Ruokaviraston tutkimusprofessori Antti Oksasen mukaan nälkiintyminen yksinään riittää kuolinsyyksi, mutta sen lisäksi tutkitaan johtuiko nälkiintyminen esimerkiksi sairaudesta. Sellaista ei ruumiinavauksessa vielä selvinnyt.

Eläimen mahalaukku ja ruuansulatuskanava olivat kuitenkin täysin tyhjiä. Mursun suolessa oli ainoastaan mudanomaista sisältöä ja sitäkin hyvän vähän. Lisäksi mursun rasvakudos oli kadonnut. 

– Se vaatii viikkojen syömättömyyden eli nälkiintyminen on ollut hidasta, Oksasen sanoo.

Tarkempi analysointi ja tutkimukset voivat viedä viikoista kuukausiin.

Myös ruumiinavaus kesti useamman tunnin. Ruokavirasto tiedottaa mahdollisista löydöksistä myöhemmin.

– Mursu on poikkeuksellinen eläin, jonka vuoksi ruumiinavauksessa kestää, Oksanen kertoo.

Kuolinsyy vahvistetaan jatkotutkimuksessa

Ruokavirasto otti mursusta kudosnäytteitä, joita tutkitaan tulevien viikkojen aikana. Tutkimustulosten valmistuttua voidaan todeta mursun todellinen kuolemansyy. 

– Minua ei ainakaan yllätä, jos lopullinen kuolemansyy on pelkkä nälkiintyminen, Oksanen arvioi. 

Mursu menehtyi kuljetusmatkalla Kotkasta Korkeasaaren villieläinsairaalaan. Mursu nukutettiin ennen kuljetusta. Tutkimusprofessori Oksasen arvion mukaan mursun kunto oli niin heikko, että kuolema oli väjäämätön. 

– Minun käsitykseni mukaan mursu oli niin voimakkaasti nälkiintynyt, että vaikka se olisi saatu hengissä villieläinsairaalaan, niin tilanne olisi ollut toivoton. Uskon, että se olisi kuollut joka tapauksessa. 

Mursu päätyy museoon

Mursun ruumiinavauksen suoritti Ruokaviraston patologi ja mukana toimenpiteessä on ollut myös Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) ylikonservaattori Ari Puolakoski

Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön johtaja Pasi Sihvonen kertoo, että mursu aiotaan konservoida eli säilöä museon käyttöön.

– Luomuksessa mursu tulee säilymään parhaalla mahdollisella tavalla ja se on tutkijoiden käytettävissä. Mursu on herättänyt paljon huomiota, ja siksi eläin tullaan konservoimaan yleisönäyttelyyn tarinansa kera, Sihvonen kertoo Luomuksen tiedotteessa.

Museon käyttöön säilötään esimerkiksi mursun nahka ja luuranko. Sihvonen kertoo MTV Uutisille, että mursu on nähtävillä museossa mahdollisesti vasta ensi vuonna. Se tulee esille täytettynä.

Mursun alkuperä selvitetään

Ruumiinavauksessa ei selvinnyt vielä syytä sille, miksi mursu on eksynyt Suomen vesille. Tämäkin tieto pyritään selvitettämään vielä kudosnäytteistä. 

Mursun ikää voidaan kuitenkin arvioida kallosta ja hampaista. Arktisen alueen eläimestä otetaan myös DNA-näytteitä, jotka säilötään myöhempiä sukupolvia varten. DNA-näytteistä selviää myös muun muassa se, mistä populaatiosta Suomen rannikolle eksynyt mursu on lähtöisin.

Mursun karvoista ja nahasta tehdään myös analyysit, joissa mursun elinympäristön oloja selvitetään. Tällaisia ovat esimerkiksi mahdolliset haitalliset aineet.

Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmissa on ennestään kaksi mursun luurankoa 1840-luvulta, joista toinen on yleisön nähtävillä. Museon mukaan Haminan mursu on merkittävä lisä Luomuksen kokoelmaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja