Kyselyyn vastasi kahdeksan yritystä, joista seitsemän kertoi pitävänsä pakoteuhkaa hieman tai melko huolestuttavana.
Loput seitsemän yritystä eivät halunneet vastata kyselyyn muun muassa siksi, että pakotteilla ei haluttu spekuloida etukäteen herkässä tilanteessa.
– Tämä on hyvin odotettu tulos. Yritysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella yritykset kokevat huolta tilanteesta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja .
Petri Vuorio
Valio on varautunut pakotteisiin
Yksi kyselyyn vastanneista on Valio, joka menetti vuonna 2014 asetettujen pakotteiden vuoksi 400 miljoonaa euroa liikevaihtoa yhdessä yössä.
– Onhan tilanne nytkin huolestuttava, mutta olemme varautuneet erilaisiin skenaarioihin huomattavasti paremmin kuin vuonna 2014. Mahdolliset geopoliittiset riskit eivät enää vahingoita yritystä siinä mittakaavassa kuin 2014, Valion Venäjän ja Baltian liiketoiminnasta vastaava johtaja Elli Siltala sanoo.
Valio on siirtänyt tuotantoaan Venäjälle, ja Venäjän liikevaihdosta enää noin 5 prosenttia koostuu Suomesta vietävistä tuotteista.
Valio kuitenkin varautuu uusiin pakotteisiin.
– Valvomme pakotelistoja hyvin tarkkaan, kun mietimme tavarantoimittajia ja palveluntarjoajia, Siltala sanoo.
Eniten huolta kyselyyn vastanneissa yrityksissä aiheuttaa se, että pakotteet kohdistuisivat tärkeään asiakkaaseen tai raaka-ainetoimittajaan.
– Hyvästä syystä ovat huolissaan. Se tarkoittaisi, että yhden yön aikana liiketoiminnan pitäisi loppua tällaisen tahon kanssa, sanoo kansainvälisten pakotteiden asiantuntija, Solid Plan Consulting-yrityksen toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen.
Yrityksissä talouspakotteisiin on varauduttu tekemällä varasuunnitelmia.
– Olemme laatineet varautumissuunnitelman kaasu- ja ja puutoimitusten mahdolliseen keskeytymiseen, kertoo yksi anonyymiin kyselyyn vastanneista yrityksistä.
Vaikutuksia aivan varmasti olisi
Suomesta Venäjälle suuntautuvan tavara- ja palveluviennin arvo on yli 3 miljardia euroa eli noin 5,5 prosenttia kaikesta ulkomaanviennistä.
Venäjälle asetetut pakotteet vaikuttaisivat Pursiaisen mukaan väistämättä myös suomalaisyrityksiin.
– Tiedetään, että vaikutuksia aivan varmasti olisi, Pursiainen sanoo.
Pakotteiden vaikutukset riippuisivat etenkin siitä, ketä tai mitä yrityksiä pakotelistalle joutuisi.
– Toki Kremliä lähellä olevat oligarkit ja heidän omistuksensa ovat yksi mahdollinen kohde. Muita vaihtoehtoja ovat energiateollisuus, kaivosteollisuus, Pursiainen arvioi.
Epävarmuutta suomalaisyrityksissä aiheuttaakin se, ettei julkisuuteen ole kerrottu, mihin pakotteet voisivat kohdistua.
– Tiedämme varmuudella vain sen, että ankaria pakotteita on suunniteltu, Pursiainen sanoo.
Suomalaisyritykset vievät Venäjälle erityisesti koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita sekä paperia ja pahvia.
Pursiaisen mukaan EU:n ja Yhdysvaltain pakotelistaukset voivat kohdistua mille tahansa talouden sektorille.
Erityisesti pankkisektoriin kohdistuvilla pakotteilla voisi olla suuria vaikutuksia.
– Jos suuri määrä isoja venäläispankkeja joutuisi pakotteiden kohteeksi, hetkellinen vaikutus olisi todella shokeeraava, Pursiainen sanoo.
Pakotteet todennäköisesti ankarampia kuin vuonna 2014
EU on vuodesta 2014 lähtien määrännyt Venäjää vastaan erilaisia pakotteita Krimin laittoman Venäjään liittämisen ja Ukrainan vakauden tarkoituksellisen horjuttamisen vuoksi.
Pakotteet ovat käytännössä esimerkiksi varojen jäädyttämistä tai matkustusrajoituksia.
Kun Venäjän raja vuonna 2014 sulkeutui suomalaisilta maitotuotteilta, itämarkkinoilta tarkoitettuja niin sanottuja Putin-juustoja myytiin Suomessa halvalla.
Sekä Pursiainen että EK:n Vuorio sanovat, että nyt kaavaillut pakotteet olisivat ankarampia kuin esimerkiksi vuonna 2014 asetetut pakotteet.
– Vuoden 2014 pakotteet olivat tuolloin merkittäviä mutta nyt Brysselistä ja Washingtonista kuultujen puheiden perusteella on selvää, että nyt tulevat pakotteet olisivat olennaisesti ankarampia, Pursiainen sanoo.
– Kyllä käsitys on se, että tilanteen kärjistyessä pakotteet olisivat huomattavasti kovempia kuin vuonna 2014. EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat antaneet ymmärtää, että mikäli itsenäisen valtion suvereniteettia loukataan voimatoimin, pakotteet yksinkertaisesti ovat kovia, Vuorio sanoo.
Kysely talouspakotteiden vaikutuksista lähetettiin 15 suomalaisyritykselle, jotka ovat suomalais-venäläisen kauppakamarin julkaiseman, verkkolehti Fontankan tutkimukseen perustuvan listan mukaan Venäjän-kaupaltaan suurimpia.
Listauksen perusteella kysely lähetettiin Fortumille, Nokian Renkaille, YIT:lle, UPM:lle, Stora Ensolle, Prysmian Groupille, Tikkurilalle, Fazerille, Metso Outotecille, SOK:lle, Metsä Groupille, Valiolle, Huhtamäelle, Koneelle ja Ponsselle.
