Länsimaiden Venäjään kohdistamat pakotteet ovat sanktioiden ensimmäinen aalto, jolla haluttiin lähettää viesti Venäjälle, arvioi johtaja Petri Vuorio Elinkeinoelämän keskusliitosta EK:sta.
Voimakkaimmat toimet on Petri Vuorion mukaan toistaiseksi jätetty työkalupakkiin odottamaan tilanteen mahdollista eskaloitumista eli Venäjän aggressiivisten toimien lisääntymistä Ukrainassa.
– Viesti on se, että Euroopan unioni ja länsi pystyvät toimimaan yhtenäisesti, keskenään koordinoiden ja erittäin nopeasti pakotteita asettaessaan. Se saattoi yllättää Venäjänkin, Vuorio sanoo STT:lle.
Esimerkiksi EU on Vuorion mukaan toiminut ennennäkemättömän nopeasti pakotteista päättäessään.
Lue myös: Miten käy Fennovoiman? Ville Niinistön mukaan Suomi otti erikoisen askeleen jo 2014 kelpuuttaessaan venäläisen ydinvoimalan Krimin valtauksen jälkeen
Tavoite ei ole vain heikentää tai estää
Pakotteiden tavoitteena ei ole ainoastaan estää tai heikentää Venäjää, sanoo Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtava tutkija Niklas Helwig.
Pakotteilla on myös tärkeä tehtävä korostaa sitoutumista kansainvälisiin normeihin. Esimerkiksi EU:n kansalaisille ne antavat viestin, että tilannetta ei vain seurata sivusta, jos kansainvälistä oikeutta rikotaan, Helwig sanoo sähköpostitse STT:lle.