Vuoden 2014 Ukrainan kriisin pakotteisiin verrattuna uudet pakotteet voivat olla kovempia ja osua raskaammin eurooppalaisiin ja suomalaisiin yrityksiin.
Tällä hetkellä Venäjää kohtaan on voimassa vuonna 2014 asetettuja pakotteita, jotka keskittyivät finanssisektoriin, valikoituihin valtion pankkeihin sekä yksityisiin pankkeihin. Vientirajoituksia asetettiin esimerkiksi kaksikäyttötuotteisiin, öljynporaus- ja puolustusteknologiaan.
Varmaa tietoa mahdollisista uusista pakotteista Venäjää vastaan ei vielä ole, sillä Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat halunneet valmistella uusia pakotteita salassa.
– Näin voidaan säilyttää jonkinlainen yllätysefekti ja välttää huutokauppa jäsenmaiden välillä siitä, mitä nämä pakotteet tulisi olla, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio sanoo.
EK:ssa Vuorion vastuulle kuuluvat esimerkiksi EU- ja elinkeinopolitiikka. Vuorio arvioi Suomeakin koskettavien mahdollisten pakotteiden vaikutusten jakautuvan kolmeen osaan.
Taloudellista epävarmuutta ja vaikutuksia vientiteollisuuteen
Ensimmäisenä Vuorio nostaa esiin talouden yleisen epävarmuuden, johon sota keskellä Eurooppaa johtaisi.
– Tästä on nähty jo ennusmerkkejä, kuten maanantaina, kun markkinat ja pörssikurssit laskivat. Samoin sillä olisi vaikutuksia kulutuksen ja investointien epävarmuuteen, joka vaikuttaa tässä koronapandemian jälkeisessä talouden herkässä kasvussa, Vuorio kertoo.
Toisekseen lännen pakotteilla voi olla vaikutuksia vientikauppaan Venäjälle valikoiduissa tuotteissa. Vuonna 2014 Ukrainan kriisin aiheuttamat Venäjän vastapakotteet iskivät suomalaiseen elintarviketeollisuuteen, kun elintarvikkeille asetettiin tuontikieltoja Venäjälle.