MTV Tukholmassa: Tällainen on ambulanssin yövuoro pahamaineisissa lähiöissä – "Koskaan ei voi tietää, millaiseen tilanteeseen olemme menossa"
6:02Katso videolta MTV Uutisten reportaasi yövuorosta ambulanssissa.
Julkaistu 05.02.2022 14:49
Tiia Palmén
tiia.palmen@mtv.fi
MTV Uutiset pääsi seuraamaan ensihoitajien työskentelyä yhden yövuoron ajaksi ambulanssiin Tukholman ongelmalähiöihin. Kiire on lähes jatkuvaa ja kun yksi keikka päättyy, toinen on jo odottamassa. Ensihoitajat joutuvat Ruotsissa myös usein rikospaikoille eikä aina ole lainkaan selvää, mikä vastassa odottaa.
Tukholman Skärholmenin yövuorossa olevat ensihoitajat aloittavat 12 tuntia kestävän työvuoronsa puoli kahdeksalta illalla. On lauantai-ilta ja ensihoitajien mukaan on suorastaan hämmästyttävää, että vuoro alkaa eikä heti tule keikkaa.
Kuluu peräti 20 minuuttia, ennen kuin radiopuhelin piippaa keikan merkiksi. Hätäkeskus ilmoittaa selkäkivuista kärsivästä vanhuksesta.
Perillä vanhuksen asunnossa ensihoitajat lääkitsevät tätä ja tekevät ensiarviot tilanteesta. Lopulta potilas kuljetetaan sairaalan päivystykseen.
Pian hätäkeskus antaa taas hälytyksen. Tällä kertaa kyse on puukotuksesta Botkyrkan pahamaineisessa lähiössä. Ambulanssi pistää pillit ja vilkkuvalot päälle ja kiitää vauhdilla kohteeseen. Perille on tulossa myös useita poliisipartioita.
Kun ambulanssi saapuu oikeaan osoitteeseen, poliisit menevät ensimmäisinä sisään kerrostalon rappukäytävään. Ulkona koirapartio etsii mahdollisia jälkiä.
Hetken kuluttua radiopuhelimeen tulee tieto, että puukotettua eikä tekijää löydy. Poliisit jatkavat etsintöjä ja kerrostalorapun tutkimista. Poliisin johtokeskuksesta arvellaan, että puukotusta ei välttämättä ole edes tapahtunut.
Ambulanssin ensihoitaja Kari Hautamäki ei usko tätä, vaan on varma, että hetken päästä selviää jotakin lisää.
Niin myös käy ja kuluu vain joitakin minuutteja, kun ensihoitajia kutsutaan. Yhdestä asunnosta on löytynyt puukotettu mies.
Ensihoitajat kiirehtivät sisään asuntoon, jossa on jo neljä poliisia. Sängyllä makaa puukotettu henkilö.
Hautamäki ryhtyy heti sitomaan potilaan verta vuotavaa haavaa yhdessä työparinsa Angelika Darhedenin kanssa. Poliisit seuraavat tilannetta vierestä ja etsivät tekovälinettä. Puukkoa ei kuitenkaan löydy.
Poliisit otetaan mukaan ainakin rikoskeikoille ja niille, joihin sisältyy riskejä.
Vaikenemisen kulttuuri
Haavoittunut ei millään haluaisi lähteä sairaalaan. Kotiin jääminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto, koska puukotusvamma voi olla tappava.
Ensihoitajat ja poliisi joutuvat puoliksi pakottamaan potilaan mukaansa, koska he eivät saa jättää vakavasti haavoittunutta uhria hoitamatta.
Potilas kuljetetaan paareilla ambulanssiin ja matka kohti Karoliinisen sairaalan traumayksikköä alkaa.
Jo ambulanssissa Hautamäki yrittää kysyä potilaalta, mitä hänelle on tapahtunut. Mies ei suostu sanallakaan kertomaan, kuka häntä puukotti. Tilanne on hyvin tavallinen.
– Vaikenemisen kulttuuri elää Ruotsissa todella vahvana. Etenkin tällaisissa ongelmalähiöissä on hyvin tyypillistä, että uhrit eivät puhu, hän tietää.
Matkan aikana potilas vuotaa verta, mutta hän on tajuissaan. Hautamäki tekee ennakkoilmoituksen sairaalaan.
Vastassa sairaalassa on useita kirurgeja ja sairaanhoitajia ja he alkavat heti operoida potilasta.
– Potilaan vamma oli vaarallinen. Vielä toistaiseksi hän voi suhteellisen hyvin, kun tulimme sairaalaan. Lävistävissä traumoissa, eli tällaisissa puukotusvammoissa, on aina todella iso riski sisäisille suurille verenvuodoille. Tällaisten potilaiden tila voi romahtaa ihan minuutissa parissa hyvinkin dramaattisesti, Hautamäki kertoo.
Ensihoitajat eivät koskaan saa tietää, miten potilaalle käy.
Keikan jälkeen ambulanssi puhdistetaan sairaalan ambulanssien pysäköintitilassa.
Uhat lisääntyneet
Ruotsissa uhat ja väkivalta pelastushenkilökuntaa kohtaan ovat lisääntyneet rajusti viime vuosina.
Joulukuussa maassa uutisoitiin, että ilmoituksia ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen uhasta tulee viikoittain.
Ensihoitajia myös uhkaillaan, että jos he eivät saa pelastettua uhria, heille käy huonosti. Näin tapahtuu erityisesti vakavimmilla rikospaikoilla.
– Koskaan ei voi tietää, millaiseen tilanteeseen olemme menossa. Se voi olla vaarallista. Meidän on tehtävä jatkuvasti arviointia siitä, onko tarpeeksi turvallista mennä sisään johonkin asuntoon. Aina kun menemme sisään potilaan luo, katsomme ympärillemme, jos näemme jotain hämärää tai epäilyttävää, ensihoitaja Angelika Darheden kertoo.
Ensihoitajien on jatkuvasti arvioitava tilannetta ja tarkkailtava, että paikassa on riittävän turvallista työskennellä.
Työvuorot ambulanssissa ovat usein kiireisiä ja keikkaa riittää jatkuvasti.
Rikoksia tapahtuu usein
Ensihoitajat joutuvat Ruotsissa usein rikospaikoille. Poliisi otetaan turvaksi mukaan keikoille, joissa riskit ovat suurimmat.
Ruotsissa ensihoitajilla ei ole luotiliivejä eikä niitä löydy edes ambulansseista.
– Jengirikollisuus ja väkivalta lisääntyvät koko ajan, ja sen huomaa meidän työssämme selvästi, Darheden kertoo.
Naapurimaassamme tapahtuu paljon enemmän ammuskeluja kuin meillä Suomessa ja jengirikollisuus rehottaa. Puukotuksiakin tapahtuu usein.
MTV Uutiset oli ambulanssissa lauantain ja sunnuntain välisen yön. Kaikkina seuraavina kolmena yönä tapahtui niin ikään puukotus Skärholmenin ja Botkyrkan alueella.
Yön aikana hälytyksiä tulee tasaiseen tahtiin. On rintakipuja, aivoinfarktiepäilyjä, sydänkipuja ja huumeidenkäyttäjä, joka kärsii jonkinlaisesta kohtauksesta.
Suurin osa potilaista pystyttiin hoitamaan kotona, eikä heitä tarvinnut kyyditä sairaalaan.
– Potilaalle on aina parempi jäädä kotiin, jos kivut tai vamma eivät vaadi välttämättä sairaalaan viemistä. Yö päivystyksessä ei ole miellyttävä ja siellä voi joutua odottamaan tuntitolkulla, ennen kuin pääsee tutkittavaksi. On parempi mennä lääkärille päiväaikaan, Hautamäki tietää.
Kivuista kärsivä potilas kuljetetaan yöllä sairaalan päivystykseen, vaikka siellä hoitoa voi joutua odottamaan pitkään.
Hautamäki lähti Ruotsiin ensihoitajaksi ambulanssiin kolme vuotta sitten. Sitä ennen hän työskenteli ambulanssissa Lahdessa. Hän näkee selviä eroja maiden välillä.
– Ruotsissa työmäärä on huomattavasti suurempi ja keikkoja tulee koko ajan. Meillä on myös paljon enemmän traumapotilaita kuin Suomessa. Kaikki traumat eivät liity rikoksiin, kuten puukotuksiin tai ammuskeluihin, mutta niitä tapahtuu todella usein. Paljon useammin kuin Suomessa. Näissä vuoroissa ei ehdi levätä.
Vaikka työtä on naapurimaassa paljon enemmän, se näkyy myös palkassa. Se onkin yksi selkeä syy sille, miksi suomalaisia ensihoitajia lähtee töihin Ruotsiin.
– Tienaan itse Ruotsissa noin 2500 euroa enemmän kuukaudessa kuin Suomessa. Se on iso ero vuositasolla. Ruotsissa tästä työstä maksetaan selvästi paremmin kuin Suomessa ja näin se pitää ollakin, hän kehuu.
