Kari oli ensimmäisenä pelastajana paikalla, kun kahta pikkulasta ammuttiin Tukholmassa: "Mietin omaa 6-vuotiasta lastani"

10:16
Katso video: Ensihoitaja Kari Hautamäki on joutunut karuihin tilanteisiin työssään. Näin hän kertoo niistä.

Viime heinäkuussa kahta ulkona leikkimässä ollutta lasta ammuttiin Visättrassa Huddingen kunnassa Tukholman eteläpuolella. Kari Hautamäki oli työvuorossa ensihoitajana ambulanssissa.  

Poliisi sai hälytyksen ampumisesta lauantaina 17. heinäkuuta kello 20.16 paikallista aikaa. 

Hautamäki muistelee hälytystä ja tuota traagista työpäiväänsä tänään julkaistussa kirjassaan Et sinä (vielä) kuole – Ensihoitajan tarinoita ambulanssista (Deadline Kustannus). Hautamäki oli yksi ensimmäisistä pelastajista ampumispaikalla.

Ilta täynnä hälytyksiä

Viime heinäkuu oli erityisen kuuma myös Tukholmassa. Helteisenä lauantai-iltana kaikki kaupungin ambulanssit olivat ajossa ja keikkoja riitti.

Hautamäki oli aloittanut yövuoronsa työparinsa kanssa lauantai-iltana, ja ensimmäinen keikka tuli nopeasti. Se koski tukehtumaisillaan olevaa viisivuotiasta lasta.

Perillä tilanne oli kuitenkin rauhallisempi kuin mitä ensitiedot antoivat olettaa. Pikkulapsen kurkkuun oli tarttunut rusina, mutta lapsi oli normaali ja hyvinvoiva.

Lapsi vietiin isänsä kanssa sairaalaan, mutta tilanteesta selvittiin säikähdyksellä.

0:53
Katso myös: Ruotsissa kerrottiin reilu viikko sitten vakavasta väkivaltatilanteesta, jossa loukkaantui kaksi lasta.

Tietoja oli vaikea uskoa todeksi

Seuraava keikka tuli kuitenkin heti perään. Hätäkeskuksesta ilmoitettiin lyhyesti: "Ampumahaava, viisivuotias".

Hautamäki ei voinut uskoa kuulemaansa. Hän oli täysin epäuskoinen, että vasta viisivuotiasta lasta oli ammuttu. Tietoa oli vaikea sisäistää, koska yleensä lapset päätyivät potilaiksi juuri hengitysvaikeuksien, korkean kuumeen tai tapaturmien takia.

En ollut koskaan aikaisemmin hoitanut ammuttua lasta, siksi toivoin viimeiseen asti, että hätäkeskuspäivystäjälle olisi sattunut vain näppäilyvirhe.

Kymmenittäin poliiseja paikalla

Pian tiedot tarkentuivat. Radiopuhelimiin tuli ensihoitajille lisätietoa ja selvisi, että kohteessa olisi kaksi ammuttua: yksi kuusivuotias poika ja yksi viisivuotias tyttö.

Tekijää tai tekijöitä ei ollut tiedossa. Puolet Tukholman poliisivoimista hälytettiin samalle tehtävälle Visättraan.

Hautamäki ajoi työparinsa kanssa muutamassa minuutissa paikalle. Matkan aikana Hautamäki kävi läpi omia pelkojaan ja mietti, mitä vastassa saattaisi pahimmassa tapauksessa olla.

Olisivatko lapset jo kuolleet, ja jos eivät, niin miten peloissaan ja tuskissaan he olisivat. Mietin omaa kuusivuotiasta lastani. 

Hautamäen mukaan hän tunnustaa ajattelevansa aina aikuisten ampumiskeikoilla, että kyse on rikollisten välienselvittelystä. Nuo tapaukset eivät järkytä, mutta kun uhrina on lapsi, stressi ja ikävät tunteet puskevat herkästi pintaan, hän kertoo kirjassa.

Kun he pääsivät perillä, paikalla oli kymmenittäin poliiseja.

Katso myös: Nuoret kertovat puukotuksista, ryöstöistä ja kostokierteistä Helsingin yössä – "Tästä on tulossa Amerikka"

1:53

Ihmiset kerääntyivät yleisöksi

Hautamäen parina ambulanssissa oli tuona iltana nuori opiskelija, joka oli elämänsä ensimmäisessä työvuorossa ambulanssissa.

Hautamäki ohjeisti matkalla työpariaan. Tärkeintä oli tyrehdyttää nopeasti verenvuoto ja nostaa lapset ambulanssiin. Lapset olisi kuljetettava niin nopeasti kuin mahdollista Karoliiniseen sairaalaan, joka on erikoistunut juuri tällaisiin tapauksiin.

Uteliaita ihmisiä oli kerääntynyt läheisten kerrostalojen parvekkeille ja ikkunoihin. Osa kuvasi tapahtumia.

Poliisit yrittivät vedota ihmisten inhimillisyyteen ja he pyysivät näitä menemään takaisin koteihinsa. Ihmiset eivät uskoneet.

Lopulta yksi poliiseista hermostui ihmisten ajattelemattomuuteen. Hän huusi näille: "Mikä teitä vaivaa, täällä on ammuttuja lapsia, sisälle kaikki siitä!", kirjassa kuvaillaan.

Tunteet puskivat pintaan

Hautamäki kiiruhti työparinsa kanssa lasten luo. Ensimmäinen lapsista, viisivuotias tyttö, makasi maassa. Häntä oli ammuttu vasempaan sääreen.

Toinen lapsi, kuusivuotias poika, oli ohjeistettu rappukäytävään. Toisen ambulanssin henkilökunta meni auttamaan häntä.

Ensimmäinen asia, joka pisti silmääni jo ennen kuin olin ehtinyt tuon viisivuotiaan potilaan luo, oli se, että hän oli pieni. Pienempi kuin oma kuusivuotias tyttäreni. Tunteet meinasivat puskea läpi jo tässä vaiheessa. Kyyneleet alkoivat muodostua silmiini, mutta vedin ne väkisin sisälleni.

Tuossa tilanteessa Hautamäki tiesi, ettei hän saanut ajatella hetkeäkään omaa lastaan, koska muuten hän alkaisi itkeä.

Viisivuotias tyttö istui maassa asfaltilla itkien ja huutaen. Paikalla oli myös isä, joka piteli lastaan. Tytöllä oli yllään vain shortsit, ei paitaa, kenkiä tai sukkia.

Poliiseja tuli näköesteeksi, jotta uteliaat naapurit eivät näkisi pelastustoimia.

Lapsi oli elossa. Hän itki ja huusi, mutta hänen silmistään näki, että kyse ei ollut kivusta, vaan kauhusta. Lapsi oli niin syvässä shokissa, että en osannut edes arvailla hänen hätänsä määrää.

Hautamäki muistaa ajatelleensa, että lapsi olisi nyt traumatisoitunut loppuelämänsä ajaksi. Hän toivoi mielessään, että lapselle annettaisiin kaikki tarvittava henkinen apu akuutin hoidon jälkeen, koska häneltä oli viety viaton lapsuus.

Lapsi pelkäsi auttajiakin

Hautamäki alkoi hoitaa lasta. Hän otti tehokkaan kiristysnauhan ja sitoi sen lapsen jalkaan tyrehdyttääkseen verenvuodon. 

Jalassa näkyi yksi luodin sisäänmenoreitti, mutta ulostulosreittiä ei ollut näkyvissä. Hautamäki päätteli, että luoti oli edelleen sisällä lapsen sääressä.

Lapsi pelkäsi auttajiaan ja kiristysnauhaa. Hän oli kauhuissaan ja haki isästään turvaa. Hautamäki arveli, että lapsi pelkäsi pelastajien aiheuttavan hänelle lisää kipua. 

Hautamäen oli kuitenkin ryhdyttävä hoitamaan lasta, vaikka tämä pelkäsikin valtavasti. Hän muistaa, kuinka pyysi katseellaan lapselta anteeksi. Hautamäki halusi lapsen tietävän, että hän on ystävä, ei vihollinen.

Hautamäki sitoi lapsen jalan ensin vuotokohdan yläpuolelta kiristyssiteellä, joka itsessään aiheutti myös kovaa kipua. Lopuksi hän sitoi ampumahaavan kevyemmillä sidoksilla ja pyysi lapselta anteeksi.

Koko Ruotsi järkyttyi

Ensihoitajat ilmoittivat isälle ja poliisille, että he lähtevät kuljettamaan lasta nopeasti sairaalaan. Isä kantoi lapsensa ambulanssiin. Se oli keino lievittää lapsen kauhua.

Matkalla sairaalaan ensihoitajat varmistivat lapsen verenpaineen ja saturaation tasot, mutta muuten hän sai olla rauhassa isänsä kanssa, koska hänen vointinsa oli niin hyvä.

Hautamäki oli täysin tyrmistynyt, että Ruotsissa, kansankodissa, oli saavutettu piste, jossa rikolliset ampuivat jo lapsia.

Nopeasti nimittäin kävi selväksi, että ampuminen ei ollut perheen sisäinen tragedia, vaan rikollisten välienselvittelyä.

Katso myös: Rikosylikomisario nuorisorikollisjengeistä: "Olemme todella vahvasti Tanskan ja Ruotsin tiellä" – tällainen on rikollisjengi Mantaqa

5:15

Muutama päivä ampumisen jälkeen entiset ja nykyiset rikolliset sanoivat itsensä irti ja tuomitsivat tapauksen kaltaiset rikokset ja tapahtumat julkisesti Ruotsin medioissa. Osa ilmoitti irtautuvansa jengitoiminnasta ja muusta rikollisuudesta.

Tiedotusvälineet uutisoivat laajasti

Ruotsin tiedotusvälineet olivat täynnä uutisia, kuvia ja videoita tapahtuneesta. 

Koko maa oli järkytyksen vallassa. Pari viikkoa aikaisemmin poliisi oli murhattu työtehtävissään, ja tekijä oli ollut lapsi, vielä alaikäinen jengiläinen. Nyt oli ammuttu juuri ja juuri hetki sitten kaksi vaipoistaan poisoppinutta lasta.

Poliisin mukaan mikään ei viitannut siihen, että lapset olisi tarkoituksella valittu laukausten kohteeksi. Jalkoihin ammutut lapset eivät onneksi saaneet hengenvaarallisia vammoja.

Yhteensä yhdeksän ihmistä otettiin pian kiinni ampumiseen liittyen. Poliisin mukaan heidän joukossaan on henkilöitä, joilla on yhteyksiä rikollisverkostoihin.

Kursivoidut kohdat ovat otteita Kari Hautamäen kirjasta Et sinä (vielä) kuole – Ensihoitajan tositarinoita ambulanssista.

Jutun otsikkoa korjattu 29.10. klo 8.10. poistettu sana suomalainen. Kari Hautamäki on syntynyt Ruotsissa, mutta asunut ja työskennellyt sekä Suomessa että Ruotsissa. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja