MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan käänteitä Ukrainassa perjantaina 8. huhtikuuta.
Lyhyesti Venäjän hyökkäyssodan käänteistä:
|
00.04: Slovakia lahjoittaa ilmatorjuntasarjan Ukrainalle
Slovakia lahjoittaa sen S-300 ilmatorjuntaohjussarjan Ukrainalle tukeakseen maata taistelussa venäläisjoukkoja vastaan. Slovakialla on uutistoimisto Reutersin mukaan yksi S300, joka on perintöä Tšekkoslovakian ajoilta. Nato-maa Slovakialla on käytössään Patriot-ilmatorjuntajärjestelmäpattereita.
23.26: Pentagon uskoo juna-asemaiskun tehdyn ballistisella ohjuksella
Yhdysvallat uskoo, että Kramatorkskin juna-asemalle iskettiin lyhyen kantaman ballistisella ohjuksella. Reutersille nimettömänä kommentoinut Pentagonin virkamies kertoo, että Pentagonin arvion mukaan kyse on ollut OTR-21 Totška -ohjuksesta, jota Nato-koodistussa kutsutaan nimellä SS-21 Scarab. Hyökkäyksen motiivista ei ole vielä Yhdysvalloilla selvyyttä.
23.13: Venäjä lakkauttaa useiden ihmisoikeusjärjestöjen toiminnan maassa
Venäjä on ilmoittanut kieltävänsä lukuisten kansainvälisten järjestöjen toiminnan maassa. Muun muassa ihmisoikeusjärjestöjen Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin (HRW) paikallistoiminta lakkautetaan.
Maan oikeusministeriö ilmoitti perjantaina, että yhteensä 15 kansainvälistä järjestöä on poistettu Venäjän kansainvälisten järjestöjen ja ulkomaisten kansalaisjärjestöjen rekisteristä Venäjän lainsäädännön rikkomisen vuoksi.
23.11: EU lisäsi Putinin tyttäret pakotelistalle
Euroopan unioni on lisännyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin aikuiset tyttäret Katerina Tihonovan ja Maria Vorontsovan pakotelistalleen. Britannia ja Yhdysvallat olivat jo aiemmin lisänneet heidät pakotelistoilleen.
EU:n uusin pakotepaketti vahvistettiin perjantaina. Pakotelistalle lisättiin yhteensä yli 200 ihmistä. Putinin tytärten lisäksi pakotteita asetettiin muun muassa venäläisiä oligarkkeja vastaan.
Pakotteet osuvat lisäksi Venäjän energiateollisuuteen, sillä ne kieltävät kivihiilen tuonnin.
23.00: Tulli: Venäjän ja Valko-Venäjän kilvissä olevien autojen kaupallinen liikenne päättyy
Kaupallinen maantieliikenne Venäjältä päättyy vuorokauden vaihtuessa lauantaiksi, kertoo Tulli tiedotteessaan. Euroopan unioni on määrännyt uusia pakotteita Venäjälle ja Valko-Venäjälle Ukrainan sodan vuoksi.
Pakotteet tulevat voimaan keskiyöllä. Tämän jälkeen Tulli käännyttää takaisin kaikki Venäjältä saapuvat kaupalliset tavarakuljetukset, jotka ovat Venäjän tai Valko-Venäjän rekisterikilvissä.
Pakotteiden mukaan ei ole merkityksellistä, milloin kuljetus on lähtenyt liikkeelle.
Suomesta tai muualta EU-alueelta lähtevät kuljetukset sallitaan siirtymäajan puitteissa.
22.59: EU palauttaa diplomaattisen läsnäolonsa Kiovassa
Euroopan unioni palauttaa diplomaattisen läsnäolonsa Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa, kertoo EU:n Ukrainan edustuston johtaja Matti Maasikas. EU siirsi edustajistonsa Puolaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
22.55: Ukraina kertoo evakuoineensa 6 665 henkilöä
Ukraina kertoo, että maan kaupungeista on evakuoitu perjantaina 6665 henkilöä humanitäärisiä käytäviä pitkin.
Lue myös: Näin poliitikot kommentoivat Zelenskyin puhetta: Petteri Orpo piti hetkeä eduskuntauransa vaikuttavimpana
21.43: Ukraina määräsi Odessaan ulkonaliikkumiskiellon
Ukraina määräsi maan eteläosan suureen Odessan kaupunkiin perjantaina ulkonaliikkumiskiellon, uutisoi CNN. Kielto tuli voimaan perjantaina illalla ja se päättyy aamukuudelta sunnuntaina paikallista aikaa.
Varotoimi määrättiin sen jälkeen kun Ukrainaan hyökännyt Venäjä oli tehnyt kymmeniä kuolonuhreja vaatineen ohjusiskun rautatieasemalle maan itäosassa.
Lue lisää: Ukraina määräsi Odessaan ulkonaliikkumiskiellon
20.19: Scholz uskoo, että Saksa pystyy lopettamaan venäläisen öljyn ostamisen tämän vuoden aikana
Saksan liittokansleri Olaf Scholz uskoo, että Saksa pystyy lopettamaan venäläisen öljyn ostamisen tämän vuoden aikana. Scholz nosti asian esille lehdistötilaisuudessa vieraillessaan Lontoossa.
Liittokansleri Scholz totesi kuitenkin myös, että venäläisestä kaasusta eroon pääseminen vie kauemmin. Venäläisestä energiasta irtautuminen vaatii Saksalta suuria investointeja infrastruktuuriin. Scholz väittää Saksan laatineen suunnitelmia asiasta jo ennen sodan puhkeamista. (CNN)
19.45: Ukraina syyttää Venäläisiä rypäleohjuksen käytöstä siviilejä vastaan
Yhdysvaltain alustavan arvion mukaan Venäjän tuhoisa isku Kramatorskin rautatieasemalle tehtiin lyhyen matkan ballistisella ohjuksella, joka laukaistiin venäläisten asemista Ukrainassa.
Ukrainan mukaan iskussa kuoli ainakin 50 ihmistä. Donetskin alueen sotilashallinnon johtaja Pavlo Kyrylenko syyttää Venäjää rypäleohjuksen käytöstä iskussa.
Hänen mukaansa ohjuksen kylvämät pienemmät räjähteet iskivät pakenevien siviilien päälle. Viime viikolla YK kertoi saaneensa uskottavia tietoja, joiden mukaan Venäjä on käyttänyt rypäleaseita Ukrainassa ainakin 24 kertaa. (CNN)
18.35: Ranska olisi valmis kieltämään venäläisen öljyn tuonnin
Ranska olisi valmis kieltämään venäläisen öljyn tuonnin, kertoo maan valtiovarainministeri Bruno Le Maire CNN:lle. Ranskalaisministeri kutsuu Venäjän ohjusiskua Kramatorskin rautatieasemalle verilöylyksi.
Ranskan mukaan öljyn tuonnin kiellolla olisi merkittäviä vaikutuksia. Toisaalta Le Maire lisäsi lausuntoonsa, että Euroopan tulisi toimia yhtenäisesti uusien energiapakotteiden asettamiseksi.
17.03: Venäjä karkottaa 45 puolalaista diplomaattia
Venäjä karkottaa maasta 45 puolalaista diplomaattia ja lähetystön muuhun henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä. Karkotukset ovat vastatoimi Puolan aiemmalle päätökselle karkottaa 45 venäläistä diplomaattia Puolasta. Puola kertoi maaliskuussa, että 45 venäläisen diplomaatin epäiltiin työskennelleen tiedustelutehtävissä. (Reuters)
17.02 Kuvernööri: Rautatieasemaiskun uhriluku kasvaa
Ukrainan Donetskin alueen kuvernööri kertoo, että rautatieaseman uhriluku kasvaa. Hänen mukaansa 50 henkilö on kuollut iskussa, ja heistä viisi on lapsia.
16.33: Suomi vapauttaa markkinoille 369 000 barrelia raakaöljyä
Suomi vapauttaa markkinoille 369 000 barrelia raakaöljyä Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoista. Toiminnalla tuetaan öljymarkkinoiden vakauttamista.
Öljy myydään markkinahintaan, joten päätöksestä ei seuraa taloudellista vahinkoa, ministeriön tiedotteessa kerrotaan.
16.29: Japani karkottaa venäläisdiplomaatteja ja lopettaa venäläisen hiilin tuonnin
Japani ilmoitti karkottavansa kahdeksan venäläistä diplomaattia sekä virkailijoita Venäjän kauppaedustustosta Ukrainan sodan tapahtumien vuoksi. Japani ilmoitti pitävänsä Venäjän ukrainalaissiviileihin kohdistamia hyökkäyksiä kansainvälisen oikeuden rikkomuksena.
Lisäksi Japani sanoi lopettavansa kokonaan venäläisen hiilen maahantuonnin, jolle Japani hakee vaihtoehtoja. Japani on tuonut käyttämästään hiilestä noin kymmenesosan Venäjältä. Japanin pääministeri Fumio Kishida sanoi maansa vähentävän riippuvuuttaan myös venäläisestä öljystä ja kaasusta, mutta aikataulua tälle ei annettu.
Japani otti myös käyttöön uusia pakotteita, kuten tuontikieltoja tietyille venäläistuotteille. Venäjän Japanin-suurlähettiläs Mihail Galuzinia ei karkotettu.
15.58: Suomi karkottaa kaksi venäläisdiplomaattia
Suomi aikoo karkottaa kaksi venäläisdiplomaattia. Asia selviää Valtioneuvoston kanslian tiedotteesta, jossa kerrotaan tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (TP-UTVA) keskustelusta. Lisäksi yhden Venäjän suurlähetystön työntekijän viisumin jatko on evätty.
15.52: Ukrainasta paennut saa jatkossa tehdä töitä heti tilapäistä suojelua haettuaan
Ukrainasta paenneiden työnteko Suomessa helpottuu. Sisäministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat linjanneet, että tilapäistä suojelua hakeneella on oikeus työntekoon heti, kun hän on jättänyt hakemuksensa.
Suojelua hakeneen ei siis tarvitse odottaa oleskeluluvan myöntämistä voidakseen työskennellä, vaan todistus hakemuksen rekisteröinnistä riittää.
Ulkomaalaislain mukaan henkilöllä on oikeus tehdä työtä Suomessa, jos hänellä on oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella. Aiemmin tätä on tulkittu niin, että oikeus alkaisi luvan myöntämisestä. Nyt viranomaiset ovat muuttaneet lain tulkintaa. (STT)
14.39: Pääministeri Marin: Suomi valmis tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin sota kestää ja sen jälkeenkin
Suomi on valmis tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin sota on käynnissä ja valmis tukemaan Ukrainaa myös jälleenrakennuksessa sodan jälkeen, sanoo pääministeri Sanna Marin (sd.).
Marin kommentoi Ukrainan avustamista eduskunnassa sen jälkeen kun eduskunta oli kuullut Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin puheen.
Marinin mukaan Ukraina tarvitsee lisää sotilaallista, materiaalista ja rahallista apua. Samaan aikaan tarvitaan entistä voimakkaampia Venäjän vastaisia pakotteita, joilla Venäjä saadaan lopettamaan sotatoimensa Ukrainassa, Marin sanoi. (STT)
14.38: Ainakin neljä lasta on kuollut iskussa asemalle
Venäjän raketti-iskussa Kramatorskin rautatieasemalle Ukrainassa ainakin neljä lasta on kuollut. Kuolonuhreja on kaikkiaan ainakin 39, kertoo uutistoimisto AFP. (STT)
14.10: Tutkija: EU:n pakotepolitiikka on taloudellista sodankäyntiä
EU:n pakotepolitiikan tarkoituksena ei ole enää se, että talouspakotteilla yritettäisiin kääntää Venäjän päätä. Kyse on taloudellisesta sodankäynnistä, jossa pyritään vaan heikentämään Venäjän suoritus- ja toimintakykyä eikä niinkään ohjaamaan tai pakottamaan sitä tiettyyn suuntaan, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta.
Professori Kari Liuhto Turun yliopistosta näkee EU:n eilen julkistaman viidennen pakotepaketin näpäytyksenä ja viestinä siitä, että seuraava paketti on tulossa.
Sen sijaan Liuhto sanoo, ettei ole ollenkaan varma, että EU:n kannattaisi itse käyttää maakaasuasetta vielä. Noin 40–50 prosenttia EU:n kivihiilen ja kaasun tuonnista tulee Venäjältä, eli EU on todella riippuvainen Venäjästä. (STT)
13.00: Venäjä kieltää hyökänneensä Kramatorskin rautatieasemalle
Venäjä ei tehnyt Kramatorskin rautatieasemalle osunutta raketti-iskua, väittää maan puolustusministeriö.
Iskussa on kuollut kymmeniä ihmisiä ja loukkaantunut yli 100, kertoo Reuters.
Venäjän puolustusministeriön mukaan rautatieasemaiskussa käytetty ohjus oli tyypiltään sellainen, jota vain Ukrainan armeija käyttää.
Ukraina käytti samanlaista ohjusta hyökätessään Donetskin kaupungin keskustaan 14. päivä maaliskuuta, Venäjä väittää. Tuossa iskussa kuoli venäläisen uutistoimisto RIA:n mukaan 17 ihmistä.
12.17: Kramatorskin juna-aseman iskussa yli 30 kuolonuhria
Ukrainan viranomaisten mukaan Kramatorkskin juna-asemalle osuneissa venäläisten raketti-iskuissa on menehtynyt yli 30 henkilöä ja noin 100 on loukkaantunut. Donetskin kuvernöörin Pavlo Kyrylenkon mukaan asemalla oli tuhansia ihmisiä iskujen aikana.
Kramatorsk sijaitsee Donetskissa, Itä-Ukrainassa. Venäjä ei ole vahvistanut iskua.
Ukrainalaisen Kyiv Independentin toimittaja on jakanut Twitterissä videon, jolla näkyy kuolleita ja loukkaantuneita Kramatorskin juna-asemalla. Geopaikannuksen perusteella video vaikuttaa aidolta.
11.19: Ukrainan Britannian-lähettiläs pyytää Nato-maita avaamaan Mustanmeren
Televisiokanavalle Sky News puhunut Ukrainan Britannian-suurlähettiläs Vadym Prystaiko pyytää Nato-maita ottamaan aktiivisemman roolin Mustanmeren avaamisessa rahtilaivoille. Kommenteista uutisoi myös brittilehti Guardian.
Suurlähettilään mukaan Venäjän saarto olisi murrettava, jotta humanitaarinen apu pääsisi meriteitse perille Ukrainaan ja Ukrainan viljakuljetukset pääsisivät maailmalle.
Lähettilään mukaan Nato-mailla on täysi oikeus toimia alueella, sillä Mustanmeren rannoilla on kolme sotilasliiton jäsenmaata Turkki, Romania ja Bulgaria.
11.02: Ukraina: Raketti-iskut osuneet juna-asemalle Kramatorskissa
Ukrainan mukaan kaksi Venäjän rakettia on osunut juna-asemalle Kramatorskissa, Donetskissa.
Valtion rautatieyhtiön mukaan hyökkäyksessä on kuollut yli 30 ihmistä. Lisäksi yli 100 henkilön kerrotaan loukkaantuneen.
10.45: Sumyn alue Ukrainan hallussa, maan armeija sanoo
Ukrainassa maan armeija kertoo saaneensa maan koillisosassa lähellä Venäjän rajaa sijaitsevan Sumyn alueen kokonaan hallintaansa. Viranomaiset varoittavat alueen asukkaita kuitenkin palaamasta sinne, koska venäläiset ovat miinoittaneet paikkoja, eikä miinoja ole vielä raivattu.
Venäjä on vetänyt joukkojaan pois monilta alueilta kärsittyään raskaita tappioita. Tämän lisäksi se aikoo siirtää joukkojaan Itä-Ukrainaan.
10.27: TASS: Venäjä on tuhonnut palkkasotilaiden tukikohdan
Venäjä kertoo tuhonneessa ulkomailta Ukrainan avuksi saapuneiden palkkasotilaiden kouluttamiseen käytetyn tukikohdan Odessan pohjoispuolella, kertoo venäläinen uutistoimisto TASS.
9.48: Ukraina kansallistaa maillaan sijaitsevan Venäjän omaisuuden
Ukrainan pääministerin Denys Šmyhalin mukaan Ukraina aikoo kansallistaa kaiken Venäjän omaisuuden, joka sijaitsee Ukrainassa. Tällä kompensoidaan pääministerin mukaan sotatappioita.
Šmyhalin mukaan sodankäynti ja sen aikaiset sosiaalituet kustantavat Ukrainalle 2 miljardia Ukrainan hryvniaa eli vajaat 63 miljoonaa euroa päivässä.
Ukrainan hallinto aikoo selvittää, voisiko se saada rahoitusta venäläisistä varoista, joita on jäädytetty pakotteiden vuoksi ulkomailla.
9.27: Ukrainan puolustus on kestänyt Luhanskissa, kuvernööri sanoo
Luhanskin alueen kuvernöörin mukaan Venäjä on koonnut alueelle joukkoja, mutta Ukrainan puolustus on kestänyt, eivätkä venäläisjoukot ole pystyneet läpimurtoon.
8.07: Venäjä edennyt Harkovan suunnalla
Venäjän joukot ovat edenneet pidemmälle etelään strategisesti tärkeästä Izjumin kaupungista, arvioi Iso-Britannian puolustusministeriö julkisessa tiedustelupäivityksessään.
Izjum on Harkovan alueella sijaitseva kaupunki, jonka kautta kulkee keskeinen tie.
Venäjä on myös jatkanut ilma- ja tykistöiskuja Itä- ja Etelä-Ukrainassa.
Ainakin osa Venäjän Kiovan suunnalta vetämistä yksiköistä tullaan näkemään Itä-Ukrainassa käytävissä taisteluissa, uskoo Iso-Britannian puolustusministeriö.
Täydessä taisteluiskussa nämä yksiköt eivät suinkaan ole, puolustusministeriö muistuttaa. Venäjälle ja Valko-Venäjälle vedetyt venäläisjoukot kärsivät raskaita tappioita Kiovan suunnalla.
– Yksiköt tulevat tarvitsemaan merkittäviä vahvistuksia ennen kuin ne ovat valmiita rintamalle, puolustusministeriö kirjoittaa Twitter-päivityksessään.
Tähän tulee brittitiedustelun mukaan menemään vähintään viikko.
7.52: Zelenskyi: "Rohkeus on meidän brändimme"
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ylistänyt ukrainalaisten rohkeutta, jonka hän toivoo leviävän ympäri maailmaa.
– Jos kaikilla olisi edes kymmenen prosenttia siitä rohkeudesta mitä meillä ukrainalaisilla on, kansainvälinen oikeus tai kansojen vapaus ei olisi vaarassa. Mutta me tulemme levittämään rohkeuttamme, Zelenskyi sanoi päivittäisessä puheessaan yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.
– Rohkeus on meidän brändimme, presidentti jatkoi.
Lue aiheesta lisää täältä.
7.03: Ukrainan sota sai suomalaiset sekä jättämään aseet että tarttumaan niihin
Asepalveluksen suorittaneista reserviläisistä lähes 2 300 on tänä vuonna hakenut siviilipalveluksen täydennyspalvelukseen.
Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen kertoo STT:lle, että rajuin ryntäys pois reservistä ajoittui helmikuun 24. päivän ja maaliskuun lopun välille, jolloin jätettiin yli 1 900 täydennyspalveluhakemusta. Viime vuonna täydennyspalvelukseen hakeutui runsaat 400 henkilöä.
Reijosen mukaan tämän vuoden hakemusmäärien takana on ilmiselvästi Venäjän hyökkäys Ukrainaan.
Ukrainan sota näkyy myös Reserviläisliitossa, joka on saanut runsaat 5 000 uutta jäsentä tämän vuoden puolella.
Reserviläisliiton puheenjohtajan Ilpo Pohjolan mukaan ihmiset haluavat osallistua ja parantaa omia henkilökohtaisia valmiuksiaan kriisitilanteissa.
6.11: Ovela kyselymenetelmä saa venäläiset kertomaan, kannattavatko he oikeasti sotaa Ukrainassa – tuloksen voi tulkita kahdella tavalla
Kyselytutkimus, jossa venäläisten vastaajien ei tarvinnut suoraan kertoa kantaansa Ukrainan sotaan, paljastaa tutkijoista varmemmin aidon kantansa paljastamista pelkäävien mielipiteen Ukrainan sodasta.
Venäjällä toteutettujen mielipidekyselyjen mukaan 70 prosenttia tai jopa 80 prosenttia maan asukkaista kannattaa sotaa Ukrainassa. Vielä tätäkin korkeampia lukuja (83 %) saatiin Helsingin Sanomien mukaan, kun venäläisiltä maaliskuussa kysyttiin, kannattaako vastaaja presidentti Vladimir Putinin hallintoa vai ei.
Lue aiheesta lisää täältä.
8:28
5.43: Ukrainalaisen kylän asukkaat: Venäläiset käyttivät meitä ihmiskilpinä
Ukrainalaisen Obukhovychin kylän väestö sanoo venäläisjoukkojen käyttäneen heitä ja heidän kotejaan kilpinä estääkseen Ukrainan omien joukkojen vastahyökkäyksiä.
Kiovasta noin 70 kilometriä luoteeseen sijaitsevassa kylässä asui ennen hyökkäyssodan alkua noin 1 500 ihmistä. Paikallisten mukaan venäläisjoukot pitivät majaansa kylässä maaliskuun puolivälistä kuun lopulle.
Lue aiheesta lisää täältä.
Lue myös: Ukraina: Venäläiset sotilaat ovat pakottaneet lapsia panssarivaunujen ihmiskilviksi
8:36
5.20: Zelenskyi: "Borodjankassa Butshaa pahempi tilanne"
Ukrainan valtakunnansyyttäjän mukaan Kiovaa ympäröivistä kaupungeista on tähän mennessä löytynyt 650 kuollutta siviiliä, joista 40 lapsia.
Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan tilanne Borodjankassa on Butshaakin pahempi. Butshasta paljastui viikonvaihteessa lähes 300:n ihmisen joukkohauta.
5.10: Von der Leyen tapaa Zelenskyin Kiovassa
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee tänään Kiovassa ja tapaa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin. Von der Leyenin mukaan vierailun tarkoituksena on osoittaa, että Ukrainalla on Euroopan horjumaton tuki.
EU-komissio kertoi aiemmin, että von der Leyen matkustaa Kiovaan tällä viikolla yhdessä EU:n ulkosuhdejohtajan Josep Borrellin kanssa. Aiemmin Kiovassa on käynyt EU-parlamentin puhemies Roberta Metsola.
5.05: Zelenskyi puhuu Suomen eduskunnalle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhuu Suomen kansanedustajille etäyhteydellä tänään.
Zelenskyi pitää puheen videoyhteydellä kello yhdeltä. Tilaisuus kestää arviolta 15 minuuttia.
Presidentti Sauli Niinistö ja työvierailulla oleva Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier seuraavat Zelenskyin videopuheenvuoron eduskunnassa. Tilaisuuteen osallistuu lisäksi EU-maiden suurlähettiläitä.
Zelenskyi on Ukrainan sodan aikana pitänyt videoyhteydellä useita puheita länsimaiden parlamenteille. Hän on vedonnut muun muassa avun antamiseksi Ukrainalle.
2:23