Satojen venäläissotilaiden ruumiita säilötty junanvaunuihin, Ukraina aiheuttanut suuria tappioita venäläisille Donetsjoella

Näin Venäjä on reagoinut Suomen Nato-pyrkimyksiin 16:30
Video: Näin Venäjä on reagoinut Suomen Nato-pyrkimyksiin.

MTV Uutiset seuraa tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa.

  • Ensimmäinen sotarikosoikeudenkäynti alkanut Ukrainassa

  • Unicef: Lähes sata lasta tapettiin Ukrainassa huhtikuun aikana

  • YK: Yli 6 miljoonaa ihmistä paennut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen jälkeen
  • Zelenskyi: Venäläisjoukot ovat tuhonneet täysin yli sata sairaalaa
  • Venäläisjoukot kuljettaneet ukrainalaisia siviilejä Itä-Ukrainaan kokoamisleireille kevään aikana
  • Ukrainan suuri vastahyökkäys on työntänyt venäläisjoukot lähemmäksi Venäjän rajaa
  • USA: Putin valmistautuu pitkään sotaan, edes voitto Itä-Ukrainassa ei toisi rauhaa

Seuraamme Ukrainan sodan etenemistä lauantain seuranta-artikkelissamme.

23.39: Ukrainalaisjoukot lastaavat kuolleiden venäläissotilaiden ruumiita vaunuihin

Ukrainalaissotilaat ovat lastanneet venäläisten sotilaiden ruumiita jäähdytettyihin junanvaunuihin Kiovan ja Tšernihivin alueilla tänään, kertoo uutistoimisto Reuters

– Ukraina on valmis palauttamaan ruumiit Venäjälle, eversti Volodymyr Lyamzin sanoi Reutersille. 

Lyamzin viittaa ruumiiden palauttemisella kansainvälisiin humanitaarisiin normeihin, joiden mukaan ruumiit on palautettava menettäneelle osapuolelle.  

Reutersin tietojen mukaan junanvaunuissa olisi säilössä satoja kuolleita venäläissotilaita. 

21.11: Ukraina: Suuria tappioita venäläisille Donetsjoella

Venäläiset ovat Donetskin alueen kuvernöörin mukaan menettäneet runsaasti kalustoa ja sadoittain sotilaita.

Ukrainassa venäläisjoukot ovat jo kolmesti yrittäneet turhaan päästä yli Donetsjoesta maan itäosassa, kertoo alueen kuvernööri Serhi Haidai yleisradioyhtiö BBC:n mukaan.

Haidanin mukaan ukrainalaiset ovat tuhonneet yli 70 panssaria tai panssariajoneuvoa, kun niitä on oltu siirtämässä joen yli.

18.54: Britannialta lisää sanktioita Putinin lähipiirille

Britannia asetti perjantaina lisää pakotteita Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiirille. Yhteensä 12:lle Putinin läheiselle on asetettu sanktioita.

Listalla ovat muun muassa Putinin entinen vaimo Ljudmila Otsheretnaja sekä hänen nykyisenä kumppaninaan pidetty entinen olympiavoimistelija Alina Kabajeva. Lisäksi listalla on Kabajevan isoäiti.

EU on uutistoimisto AFP:n viime viikolla näkemän asiakirjan mukaan ehdottanut sanktioiden asettamista Kabajevalle. Länsimaat uskovat Kabajevan olevan ainakin kolmen Putinin lapsen äiti.

Britannian ulkoministeri Liz Trussin mukaan sanktioilla kiristetään nyöriä Putinin elämäntyylin ympärillä.

Britannia kertoo asettaneensa pakotteita yli tuhannelle venäläiselle sen jälkeen, kun Putin aloitti hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa.

18.44: USA:n ja Venäjän puolustusministerit keskustelleet ensimmäisen kerran sitten sodan alkamisen

Uutiskanava CNN kertoo, että Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin on puhunut Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigun kanssa.

Ministerit ovat keskustelleet toistensa kanssa viimeksi ennen Ukrainan sotaa, Pentagonista sanotaan CNN:lle.

Pentagonin lehdistösihteeri John Kirby sanoi tiedotteessa, että puolustusministerit ovat keskustelleet keskenään viimeksi 18. helmikuuta.

Puolustusministeri Austin vaati välitöntä tulitaukoa Ukrainaan, sekä korosti viestintälinjojen ylläpitämisen tärkeyttä, Kirby kertoi CNN:lle.

18.15: Ensimmäinen sotarikosoikeudenkäynti alkoi Ukrainassa

Ukrainassa syyttäjäviranomaiset ovat aloittaneet ensimmäisen sotarikosoikeudenkäynnin 21-vuotiasta venäläissotilasta vastaan, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Sotilasta syytetään 62-vuotiaan siviiliin kylmäverisestä tappamisesta.

Oikeudenkäynti aloitettiin perjantaina alustavalla kuulemisella, jossa sotilas muun muassa vahvisti kuuluvansa Venäjän asevoimiin. Syyttäjän aloituspuheenvuorossa todettiin, että syytetyn epäillään tappaneen polkupyörällä liikkuneen miehen Sumyn alueella helmikuun lopussa.

14.10: Lavrov: EU:sta tullut aggressiivinen ja "militantti"

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi suhtautuvansa epäillen Ukrainan motiiveihin liittyä Euroopan unioniin samaan aikaan, kun Ukraina sanoo olevansa valmis omaksumaan sitoutumattoman linjan ulkopolitiikassaan.

Ukraina on myöntynyt siihen, ettei se liity Natoon, mutta on useasti sanonut haluavansa yhä EU:n jäseneksi.

Lavrov sanoi EU:sta tulleen aggressiivinen ja "militantti" toimija, jonka tavoitteet ylittävät Euroopan rajat.

Lavrov puhui toimittajille Tadzhikistanin pääkaupungissa Dushanbessa perjantaina.

Hän sanoi epäilevänsä, ettei Ukrainan halu liittyä EU:hun ole "harmiton".

12.31: MTV sai viestin venäläisten piirittämästä Azovstalin tehtaasta

MTV Uutiset sai ääninauhan Azov-rykmentin varakomentajalta Sviatoslav Palamarilta, joka joukkoineen puolustaa Mariupolissa sijaitsevaa venäläisten piirittämää terästehdasta.

Palamar pyytää kansainvälistä apua haavoittuneiden sotilaiden evakuoimiseksi, sillä ulospääsyä ei ole. 

– Meillä ei ole riittävästi lääkkeitä, eikä kirurgien työvälineitä.

Kuuntele Palamarin ääniviesti tästä!

12.22: Ruotsin turvallisuusanalyysi: Nato-jäsenyys lisäisi turvallisuutta ja vähentäisi sodan uhkaa

Ruotsissa hallituksen julkistaman turvallisuuspoliittisen analyysin mukaan Ruotsin liittyminen Natoon lisäisi Ruotsin omaa turvallisuutta ja nostaisi kynnystä sodalle Pohjois-Euroopassa.

Valtiopäiväpuolueiden yhdessä valmistelema analyysi ei kuitenkaan ota suoraan kantaa jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.

Analyysin mukaan muut turvatakuuratkaisut Naton ulkopuolella eivät ole realistisia vaihtoehtoja, joten ne eivät takaisi Ruotsille avun saamista.

Kahdeksasta valmisteluun osallistuneesta puolueesta kuusi yhtyy analyysin johtopäätöksiin.

Ruotsin Nato-päätöksen kannalta ratkaiseva päivä on sunnuntaina, jolloin hallituspuolue sosiaalidemokraatit kertoo kantansa jäsenyyteen.

11.24: Ilmavoimat osallistuu Ruotsissa järjestettävään sotaharjoitukseen

Ilmavoimat osallistuu Ruotsissa järjestettävään Luftförsvarsövning 22 -harjoitukseen 18.– 25. toukokuuta.

Ilmavoimien kuusi F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää ja Pilatus PC-12NG -yhteyskone ovat mukana Etelä- ja Keski-Ruotsissa järjestettävässä harjoituksessa.

Kyseessä on Ruotsin ilmavoimien tämän vuoden pääsotaharjoitus, johon osallistuu yhteensä noin 2  500 henkilöä. Suomesta harjoitukseen osallistuu noin 80 henkilöä.

Suomen ilmavoimien osalta tavoitteena on harjoitella ilmaoperaatioiden suunnittelua ja toteutusta sekä tukikohta- ja johtokeskustoimintaa yhdessä Ruotsin ilmavoimien kanssa.

10.57: Ministerityöryhmä: Suomi varautunut venäläisen maakaasun tuonnin katkeamiseen

Varautumisen ministerityöryhmä on käynyt läpi maakaasun saatavuutta ja varautumista sen varalta, että Venäjä katkaisee kaasun tuonnin Suomeen. Työryhmä totesi, että venäläisen maakaasun tuonnin katkeamiseen on varauduttu. Kotitalousasiakkaiden ja välttämättömien yhteiskunnan palvelujen kaasun tarve katetaan myös häiriötilanteissa.

Työryhmä linjasi myös, että Venäjään liittyviä lähialueyhteistyön hankkeita ei toistaiseksi edistetä. Näihin kuuluu muun muassa Saimaan kanavan peruskorjaus.

10.08: BBC: Yksi senaattori viivästyttää Yhdysvaltojen apupaketin toimittamista Ukrainalle

Yhdysvalloissa yksi senaattori on viivästyttänyt 38 miljardin euron apupaketin toimittamista Ukrainalle äänestämällä sitä vastaan senaatissa, kertoo BBC.

Apupaketin nopea läpimeno vaatisi kaikkien senaattorien tuen.

Yhdysvaltalainen republikaanisen puolueen poliitikko ja kentuckylainen senaattori Rand Paul tyrmäsi apupaketin.

Lue lisää tästä!

8.50: Suomalais-Venäläinen kauppakamari saa yhä avustusta ministeriöltä, vaikka vienninedistäminen on tyrehtynyt täysin

Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa edelleen Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) toimintaa, vaikkei se tee enää vienninedistämistä Venäjällä maan hyökättyä Ukrainaan.

Ministeriö laski kauppakamarin avustusta viime vuoden 950  000 eurosta 800  000 euroon Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.

Ministeriö on vuodesta 2016 asti ostanut Venäjälle suunnattuja vienninedistämispalveluita SVKK:lta.

Neuvotteleva virkamies Mari Hakkarainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että kauppakamarin tuki haluttiin ministeriössä pitää yhä korkealla, jotta Venäjällä toimivat yritykset saisivat neuvontaa sekavassa markkinatilanteessa.

Vienninedistämisestä ei ole enää hänen mukaansa kyse.

7.46: Venäjä kommentoinut maltillisesti Suomen valtiojohdon myönteistä Nato-kantaa

Venäjä on kommentoinut maltillisesti presidentti Sauli Niinistön ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) myönteisiä Nato-kantoja, sanoo MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E. J. Penttilä.

– Siihen nähden, mitä olisi voitu kuulla jo tähän mennessä, kaikki se on ollut maltillista eikä lainkaan eskaloivaa. Venäjällä ei näytä olevan pyrkimystä tätä kriisiä laajentaa, Penttilä totesi MTV:n Uutisaamussa.

Asiantuntija: Venäjällä ei näytä olevan pyrkimystä laajentaa kriisiä 1:55
Katso video: Näin Risto E. J. Penttilä kommentoi Venäjän älähdyksiä presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin myönteisiin Nato-kantoihin.

6.57: Zelenskyi kertoi puhelusta Niinistön kanssa

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on kertonut puhelinkeskustelustaan presidentti Sauli Niinistön kanssa.

Zelenskyi sanoi eilisiltana julkaistussa puheessaan Zelenskyi ei kuitenkaan maininnut Niinistöä nimeltä.

Zelenskyin mukaan keskustelua käytiin Ukrainan eurooppalaisesta integraatiosta sekä puolustusyhteistyöstä.

Zelenskyi ja Niinistö puhuivat eilen puhelimessa.

6.31: CNN: Ukrainasta varastetulla viljalla lastattu venäläisalus päätyi Syyriaan

Ukrainasta varastetulla viljalla lastattu venäläisalus on saapunut Syyriaan Latakian satamaan, kertoo CNN.

Matruusi Pozynitsh -niminen alus käännytettiin sitä ennen pois ainakin yhdestä satamasta Välimerellä.

Alus nosti ankkurinsa huhtikuun 27. päivänä Krimin rannikolla ja sulki transponderinsa.

Ukrainalaisviranomaisten ja avoimen lähteen tutkimusten mukaan kyseinen kauppalaiva on yksi ainakin kolmesta aluksesta, jotka ovat sekaantuneet varastetun viljan kauppaamiseen.

Aluksen omistama yritys ei ole CNN:n mukaan kansainvälisillä pakotelistoilla.

6.06: Venäjän EU-lähettiläs: Puolustusvalmisteluja vahvistettava rajalla, jos Suomi liittyy Natoon

Venäjän on vahvistettava puolustuksia Suomen vastaisella rajallaan, jos Suomi liittyy sotilasliitto Natoon, väittää Venäjän EU-lähettiläs Vladimir Tshizhov.

Brittiuutiskanava Sky Newsille Suomen Nato-aikeita kommentoinut Tshizhov kertoi olevansa "syvästi pettynyt ja surullinen" Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksistä.

Lue lisää tästä!

5.44: Zelenskyi: Venäläisjoukot tuhonneet täysin yli sata sairaalaa

Venäläisjoukot ovat tuhonneet Ukrainassa käymänsä sodan aikana 101 sairaalaa, sanoo Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tuoreessa puheessaan.

Kaikkiaan Zelenskyi väittää venäläisjoukkojen tuhonneen 570 terveydenhuoltolaitosta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa helmikuun loppupuolella.

Hän kuvailee venäläisjoukkojen toimia barbaarisiksi.

Hän mainitsee puheessaan myös Tshernihivin alueella tehdyt kouluiskut.

Ukrainalaispresidentti kertoo maan rakentavan uudelleen kaikki Venäjän tuhoamat sairaalat sekä kaikki venäläisjoukkojen pommittamat koulut, yliopistot, talot, sillat ja yritykset.

Torstai 12.5.

23.12: Ukraina aloittaa lisää sotarikostutkimuksia

Ukrainassa on aloitettu lisää tutkimuksia epäillystä sotarikoksista, kertovat paikalliset syyttäjäviranomaiset. Tapauksissa venäläisten sotilaiden epäillään tappaneen useita siviilejä.

Viranomaisten ja silminnäkijöiden mukaan ainakin kolme ihmistä kuoli ja kaksi haavoittui, kun venäläiset joukot ampuivat asuintaloa kohti Itä-Ukrainassa sijaitsevassa kylässä.

Sotarikosta epäillään syyttäjäviranomaisten mukaan myös BBC:n julkaiseman valvontakameranauhan paljastamissa tapahtumissa. Videolla näkyy, kuinka venäläiset sotilaat ampuvat ukrainalaisia siviilejä selkään Kiovan ulkopuolella.

22.28: YK: Yli kuusi miljoonaa on paennut Ukrainasta

Yli kuusi miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen maahan helmikuun loppupuolella. Asiasta kertoo YK:n pakolaisjärjestö.

Useat ovat paenneet sotaa Ukrainan naapurimaihin ja jatkaneet sitten matkaansa. YK:n mukaan Puola on ottanut vastaan suurimman lukumäärän Ukrainasta paenneita ihmisiä.

Valtaosa paenneista on naisia ja lapsia, sillä aikuiset miehet ovat jääneet puolustamaan maata.

YK:n arvion mukaan Ukrainasta voi paeta tänä vuonna yli kahdeksan miljoonaa ihmistä.

Voit lukea lisää torstain käänteistä tästä seurannasta.

Lue myös:

    Uusimmat