Pääministeri Sanna Marin (sd.) kehottaa luovuttamaan ne koronakoordinaatioryhmän tiedot, jotka eivät ole salassa pidettäviä.
Hän kertoo Twitterissä keskustelleensa valtiosihteeri Mikko Koskisen kanssa tietopyynnöistä, jotka ovat koskeneet Koskisen johtamaa koronakoordinaatioryhmää. Marinin mukaan kaikki sellainen tieto, joka ei ole salassa pidettävää, tulee julkaista.
– Valtioneuvosto on linjannut 6.5. antamassaan periaatepäätöksessä, että kaikki päätöksenteon perusteena olleet taustatiedot ja laskelmat oletuksineen ja parametreineen noudattaen avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita tulee julkaista, Marin tviittaa.
Lue myös: Pääministeri Sanna Marin kommentoi Twitterissä koronaryhmän asiakirjoja: "Olen ohjeistanut luovuttamaan kaiken sellaisen tiedon, joka ei ole salassa pidettävää"
Liittyy professorin kummastelemaan salailuun
Marinin näkemys liittyy uutiseen, jossa kerrottiin valtioneuvoston kanslian salaavan koronakoordinaatioryhmän asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja. Asiakirjoja oli pyydetty julkisuuslain perusteella.
Valtioneuvoston kanslia perusteli salaamista sillä, että koordinaatioryhmää ei olisi asetettu julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla hoitamaan itsenäisesti tiettyä tehtävää.
Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan kyseessä on viranomaistoimintaa ja sen pitäisi noudattaa julkisuuslakia.
Koordinaatioryhmä on käsitellyt kokouksissaan esimerkiksi suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien tilannetta, länsirajan tilannetta ja Uudenmaan sulkemista.
Marinin lausunnon jälkeen asiaa kommentoi tuoreeltaan Twitterissä kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen.
– Pääministeri ei voi määrätä julkistamaan mitään. Meillä on laki, jota tulee noudattaa ja siinä on säädetty miten sitä tulee noudattaa ja mitkä tiedot ovat salassapidettäviä, kun lähtökohtana on perustuslain turvaama julkisuusperiaate, hän tylyttää.
Lue myös: Professori: Koronaryhmän asiakirjat pitäisi julkistaa – valtioneuvosto paljastaa vain esityslistat
Poliitikot ihmettelivät tapahtunutta
Hallituspuolue vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari hämmästeli syntynyttä tilannetta jo lauantaina aamupäivällä Twitterissä ja kysyi, miten tämä asia voi olla näin vaikea.
– Hallitus on selkeästi linjannut, että kaikkien koronapäätöksentekoon liittyvien asiakirjojen ja materiaalin on oltava julkista, ellei salaamiseen ole erityistä perustetta, hän kirjoitti.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen puolestaan ihmetteli niin ikään tviitissään, miksi hallitus antaa pimittämisen jatkua viikko toisensa jälkeen.
– Asiakirjojen (professorin mukaan perusteeton) salaaminen ei lisää luottamusta.
Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo puolestaan huomautti, että puheet ja teot ovat taas kerran pahasti ristiriidassa.
Lue myös: Koronatyö kulisseissa pidetään osin julkisuudelta piilossa – koordinaatioryhmä julkistaa vain esityslistansa
Asiakirjapyynnöt torpattiin
Hallitusohjelman mukaan julkisen tiedon avoimuuden pitäisi olla tietopolitiikan kantava periaate, mutta osa koronapandemian ratkaisussa käytetystä tiedosta jää yhä julkisen arvioinnin ulkopuolelle.
Koordinaatioryhmä on käsitellyt kokouksissaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioita koronastrategiasta, suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien tilannetta, länsirajan tilannetta ja Uudenmaan sulkemista. Valtioneuvosto asetti covid 2019 -koordinaatioryhmän tehtäväänsä helmikuussa.
Hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää perehtyi STT:n asiakirjapyyntöihin ja niihin annettuihin vastauksiin. Hänen mukaansa esityslistassa mainittujen katsausten pitäisi lähtökohtaisesti olla julkisia.
– Ellei siellä olisi jokin tieto, joka liittyisi turvallisuussuunnitelmaan tai tämän tyyppiseen, mutta se on hyvin epätodennäköistä.
"Koordinaatioryhmä on viranomaistoimintaa ja sen pitäisi noudattaa julkisuuslakia"
Valtioneuvoston kanslian mukaan Koskisen johtamaa covid 2019 -koordinaatioryhmää ei ole asetettu julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla hoitamaan itsenäisesti tiettyä tehtävää, joten sen asiakirjat eivät ole julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Mäenpää on eri linjoilla.
– En näe, että se ryhmän erikoislaatuisuus tässä olisi erityisen olennainen tekijä. Kyllä se on viranomaistoimintaa ja kyllä siinä pitäisi julkisuuslakia noudattaa, hän sanoo.
Valtioneuvoston kanslia lisää vastauksessaan, että vaikka koordinaatioryhmä katsottaisiin julkisuuslaissa tarkoitetuksi itsenäiseksi viranomaiseksi, sen asiakirjat olisivat kuitenkin viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja, eikä niihin sovelleta julkisuuslakia. Vaikka koordinaatioryhmän rakennelma on Mäenpään mukaan vähän erikoislaatuinen, se ei voi toimia julkisuutta rajoittavasti.
– Kun ottaa huomioon käsiteltävän asian luonteen, ei se nyt pelkästään ole sisäiseen käyttöön, vaan sillä on huomattavaa merkitystä viranomaisen jatkotoiminnan kannalta, hän sanoo.
Valtioneuvoston kanslia ei luovuttanut pyydettyjä pöytäkirjoja ja aineistojen muistioita. Vastauksesta ei käy ilmi millaisia asiakirjoja on olemassa.
Koordinaatioryhmä koostuu kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköistä. Mukana ryhmässä ovat Koskisen ohella myös valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Ahti Kurvinen, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski, yksikön päällikkö Heikki Hovi sekä THL:n johtaja Mika Salminen.
Koordinaatioryhmän tehtävänä on viedä toteutukseen valtioneuvoston tekemät päätökset koronavirusepidemian hillitsemiseksi ja koordinoida ministeriöiden välistä yhteistyötä.
"Tämäntyyppisiin asioihin julkisuuden nimenomaan pitäisi ulottua"
Mäenpään mukaan on paljon oikeuskäytäntöä, jossa peruslähtökohtana on nimenomaan se, että sisäistä työskentelyä pitää tulkita suppeasti.
– Jos kyseessä on asiakirja, jolla ei ole mitään vaikutusta, se saattaa olla sisäinen asiakirja, mutta nämä asiakirjat eivät todennäköisesti ole sellaisia, joilla ei ole mitään vaikutusta.
Mäenpää lisää peruskuvion olevan se, että viranomaiset käsittelevät koko valtakunnan ja kaikkien ihmisten kannalta ratkaisevan tärkeitä asioita, joten ei voi mitenkään ajatella, että asioiden käsittely jäisi julkisuuden ulkopuolelle.
– Julkisuuslain perushenki on, että tämäntyyppisiin asioihin julkisuuden pitäisi nimenomaan ulottua.
STT pyysi koordinaatioryhmän lisäksi myös covid 2019 -operaatiokeskuksen kokousten esityslistoja, pöytäkirjoja ja aineistojen muistioita. Niitä ei kuitenkaan luovutettu, sillä valtioneuvoston kanslia katsoo, että operaatiokeskus on viranomaisen sisäistä työskentelyä tukeva toiminto, joka on luonteeltaan koordinoiva. Valtioneuvoston kanslia lisäksi lisää, että koska operaatiokeskuksen toiminnassa ei käytetä asialistoja, pöytäkirjoja eikä näihin liitettyjä aineistoja muistioineen, niistä ei ole annettavissa tietoja.
"Julkisuuslain selkeä deadline-sääntely on jäänyt melkoisen kuolleeksi kirjaimeksi"
STT:n on tehnyt koronaan liittyen useita asiakirjapyyntöjä valtioneuvoston kansliaan, sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joista osaan ei ole vastattu lain edellyttämässä kahden viikon määräajassa. STT on esimerkiksi 29. huhtikuuta pyytänyt THL:ltä tietoa siitä, mille viranomaisille ja milloin se on toimittanut ennusteita ja mallinnuksia.
STT on saanut ainoastaan kuittauksen THL:n kirjaamosta, että pyyntö on tullut perille.
Lain mukaan viranomaisen on käsiteltävä asiakirjapyyntö viivytyksettä. Tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta. Jos pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai pyyntö muutoin edellyttää viranomaiselta tavanomaista suurempaa työmäärää, tieto on annettava viimeistään kuukauden kuluessa asiakirjapyynnön saamisesta.
Mäenpään mukaan yleisesti ottaen tuntuu siltä, että julkisuuslain selkeä deadline-sääntely on jäänyt melkoisen kuolleeksi kirjaimeksi.
– Viranomaiset eivät ainakaan hankalissa tilanteissa noudata sitä, eikä siihen laillisuusvalvojallakaan ole kovin vahvaa puuttumiskäytäntöä, hän sanoo.
Mäenpään mukaan on ymmärrettävää, että viranomaisilla on työpaineita, mutta se ei voi olla mikään yleispätevä perustelu sille, ettei määräaikoja noudateta.
VNK panttasi Hetemäen raportin julkistamista
Keskustelua on aiheuttanut myös se, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman exit- ja jälleenrakennustyöryhmän ensimmäisen vaiheen raportti julkaistiin vasta, kun hallitus oli tehnyt sen pohjalta päätöksiä. Siinä käydään läpi muun muassa koronakriisin vaikutuksia ja suunnitelmaa Suomen hybridistrategiaksi.
STT pyysi raporttia jo ennen hallituksen neuvotteluita, mutta silloin sitä ei annettu. Sen käyttötarkoitukseksi kerrottiin "tukea hallituksen päätöksentekoa koronavirukseen liittyvien rajoitus- ja ehkäisytoimien osalta".
Julkisuuslain mukaan tutkimus, tilasto tai niihin verrattavissa oleva selvitys tulee julkiseksi, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa. Laissa todetaan erikseen, että selvitys tulee myös silloin julkiseksi, vaikka se liittyisi keskeneräiseen asiaan.
Mäenpää katsoo, että on ihan selvää, että raportin pitäisi tulla julkiseksi, kun siihen on kirjoitettu viimeinen piste ja se on luovutettu valtioneuvostolle.
– On ihan selvä, että kun se on koko yhteiskunnan kannalta niin merkittävä, se on selvitys, joka tulee julkiseksi silloin kun se on valmistunut käyttötarkoitukseensa. Ei siihen perustuva päätöksenteko ole sen julkisuuden kannalta ratkaisevaa, hän sanoo.
Mäenpää pitää erittäin isona asiana sitä, että merkittävä selvitys piilotettiin julkisuudelta, vaikka kyse olikin vain päivistä.
Oikeuskansleri haluaa selvityksen aiemmasta tietojen panttaamisesta
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen selvittävät paraikaa julkisuuslain noudattamista koronavalmistelussa ja -päätöksenteossa.
He ovat tehneet selvityspyynnöt sosiaali- ja terveysministeriölle ja THL:lle.
Oikeuskansleri oli kiinnittänyt huomiota siihen, että lehtitietojen mukaan ministeriö oli katsonut, ettei tietoja ole voinut antaa julkisuuteen ennen päätösten tekemistä.
Apulaisoikeuskansleri kirjoittaa selvityspyynnössään, että THL:n mallinnusten ja siten ihmisten oikeuksiin voimakkaasti vaikuttavien toimenpiteiden perusteena olevia parametreja, taustaoletuksia ja laskelmia ei ollut julkaistu kaikilta osin eikä niistä siten ole voitu käydä julkista keskustelua.