Ilmassa oli lähes urheilujuhlan tuntua, kun suomalaisilta nimiltään Lumi ja Pyry saapuivat aivan kuin nimiensä mukaisesti keskelle sankkaa lumipyryä noin 5000 asukkaan Ähtäriin, muistelee MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Petri Saraste.
Väkijoukko hurrasi ja heilutti tienvarsilla Suomen ja Kiinan lippuja. Lapsilla oli pandahatut päässään, kasvot mustavalkeiksi maalattuina ja sylissään pehmoleluja. Rekka oli koristettu pandojen kuvilla.
Eläviä pandoja ähtäriläiset eivät nähneetkään, sillä DHL-rekan vaunut olivat umpinaiset. Odotus palkittiin vasta yli kuukauden mittaisen karanteenin jälkeen.
Mutta mikään ei tunnelmaa silloin haitannut. Pitkä odotus oli viimein ohi. Siitä kun presidentit Sauli Niinistö ja Xi Jinping olivat asiasta kirjallisesti sopineet, oli kulunut jo melkein vuosi.
Lue myös: Näin Lumi ja Pyry valloittivat Suomen – katso kooste 10 vuoden ajalta
Kiinan lähtöjuhlassa itkettiin ja halattiin
Olin itse ollut jo useamman päivän pandakeskuksessa seuraamassa valmisteluja ja kiinalaisilta nimiltään Jin Bao Baon ja Hua Baon lähtöjuhlaa Dujiangyanin kaupungissa.
Tyttöpanda Jin Bao Bao oli tuolloin kolmevuotias ja Hua Bao nelivuotias. Tuskin ne Sichuanissa syntyneinä ja kasvaneina olisivat voineet kuvitellakaan joskus päätyvänsä pienen Suomen pieneen Ähtäriin lähes seitsemäksi vuodeksi.
Koko Dujiangyanin henkilökunta ja suomalaiset kutsuvieraat olivat kokoontuneet näyttävään juhlaan. Tilaisuudessa pidettiin hienoja puheita ja pandatarhan johtaja Zhang Hemin kehui Ähtärin pandatarhaa maailman parhaaksi.
Paras se varmaan onkin ja ehkä myös kallein – yli kahdeksan miljoonaa euroa. Se myös tiedettiin, että kahden pandan hoitoon ja vuokraan kuluisi reilusti yli miljoona euroa vuodessa.
Pandoille luovutettiin jättikokoiset viisumit. Huomasin, että läksiäishumussa monen kiinalaisen silmät kostuivat.
Pandat siirrettiin sen jälkeen Belgiasta vuokrattuihin 400 kilon läpinäkyviin kuljetuslaatikkoihin ja edelleen Chengdun lentokentälle.
Lue myös: Ähtäri menettää suurimman vetonaulansa – jälkipuinti alkoi: "Osa on myös helpottunut"
Tällainen oli pandojen matka Suomeen
Venäläinen rahtikone saapui aamuyöstä neljän aikaan noutamaan pandoja. Pandoja ei nukutettu eikä rauhoittavia lääkkeitä käytetty. Koneen ruuman lämpötila pidettiin noin 16-asteisena ja valaistus hämäränä.
Koneen moottorien äänelle ei kuitenkaan voitu tehdä mitään eikä silloin tällöin kohdanneille ilmakuopille.
Eläinlääkäri ja hoitaja Suomesta syöttivät valvoivat ja rauhoittelivat koko matkan ajan pandoja ja kiinalaiset eläintenhoitajat auttoivat eläimiä. Tärkeintä oli pitää eläinten stressitaso alhaalla.
Koneen kapteeni Sergei Bezdetko kertoi, että aikaisemmin hänellä oli ollut kyydissä elefantteja ja apinoita, muttei koskaan vielä pandoja.
Kuljetuskone saapui Helsinki-Vantaalle tunteja myöhässä. Ulkona lumisateessa odottavat kuvaajat ja toimittajat saivat tyytyä vain pieneen hetkeen, kun pandat lipuivat kuljetusautojen laatikoissa heidän ohitseen.
Kun kuljetusletka viimein saapui Ähtäriin, oli jo pimeää ja lumisade vain tihentyi. Kaikille oli yllätys, kuinka paljon ihmisiä oli saapunut paikalle. Jotkut sanoivat, ettei Ähtärissä ollut koskaan aikaisemmin ollut vastaavaa yleisötapahtumaa.
Lue myös: Kyy puri Ähtärin pikkupandaa – katso kuvat tuntien pelastusoperaatiosta
Mahdollinen oikeuskiista edessä
Kotiin paluu on nyt kuitenkin tosiasia, jota yritettiin välttää viimeiseen asti. Keskustelu pandojen palauttamisesta alkoi jo vuonna 2021.
Pandojen elämä Suomessa on ollut toki hienoa ja kallista. Eikä maksaminen pääty vielä palauttamiseen, sillä vuokrasopimus oli tehty 15 vuodeksi ja Kiina vaatii tästä todennäköisesti hyvitystä.
Sekin on epäselvää, miten ja millä pandat lennätetään kotimaahansa, ja kuka lystin maksaa. Edessä voi pahimmassa tapauksessa olla oikeustaistelu.
Presidentti Alexander Stubb toivotti pandoille hyvää matkaa ja ennusti, ettei pandojen palauttamisella ole vaikutusta maiden välisiin suhteisiin.
Kiinalaiset ovat kuitenkin hyvin tarkkoja kenelle ja mihin eläintarhoihin harvinaisia eläimiään luovuttavat. Maiden välisten suhteiden pitää olla kunnossa.
Pandoja on jouduttu kuitenkin ennenkin palauttamaan muun muassa Yhdysvalloista, Kanadasta ja Australiasta lähinnä sairaustapausten takia.
Luonnossa pandat elävät keskimäärin 20 -vuotiaiksi, mutta tarhaoloissa jopa yli kymmenen vuotta pitempään.
Jin Bao Baolla ja Hua Baolla voi siis olla Kiinassa vielä ainakin 10–20 vuotta elinaikaa.
Hongkongin Ocean Parkissa asunut naaraspanda Jie Jia eli 38-vuotiaaksi. Se kuoli vuonna 2016.
Moni on kysellyt, lähdenkö nyt saattamaan pandoja takaisin Kiinaan? Enpä usko.
