Eduskunnan EU-kannoista päättävän suuren valiokunnan jäsenillä on halua tiivistää unionin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tämä käy ilmi MTV:n kyselyssä valiokunnan jäsenille.
Kuudestatoista kyselyyn vastanneesta kansanedustajasta yhdeksän haluaisi syventää unionin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Viisi pitäisi tilanteen nykyisellään ja vain kaksi perussuomalaista Jani Mäkelä ja Lulu Ranne vähentäisivät yhteistyötä.
Ulkopolitiikan kohdalla yhteistyön syventämistä kannattaa seitsemän kansanedustajaa. Sama määrä pitäisi yhteistyön tason ennallaan.
– Kun ajatellaan pakotepolitiikkaa ja itse näen myöskin kriisinhallinnan yhtenä esimerkkinä, missä EU voisi olla entistä vahvempi toimija. Myöskin kun suhteita hoidetaan kolmansiin maihin, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, niin EU:n on parempi olla yhtenäinen ja vahva toimija, sanoo Jouni Ovaska (kesk.).
Myös moni muu vastaajista nostaa esiin, että EU:n äänen pitäisi kuulua voimakkaammin kansainvälisillä areenoilla.
Euroopan komissio on esittänyt, että EU:n ulkopolitiikkaa vahvistettaisiin niin, että päätökset muun muassa pakotteista tehtäisiin määräenemmistöllä. Myös Suomi on kannattanut tätä ehdotusta.
Nykytilanteessa päätökset vaativat yksimielisyyttä, mikä usein hidastaa EU:n reagointia ulkopoliittisissa kysymyksissä. Joissakin tapauksissa jopa estää sen kokonaan, jos yksi tai useampi jäsenmaa asettuu vastustamaan enemmistön linjaa. Esimerkiksi syksyllä Kypros hidasti Valko-Venäjän pakotteista päättämistä, sillä se halusi EU:n samalla linjaavan tiukemmin Turkin toiminnasta Välimerellä.
Puolustusyhteistyön syventämisessä on viime vuosina otettu askeleita eteenpäin muun muassa 25 maan "pysyvän rakenteellisen yhteistyön" kautta. Uudessa EU:n budjetissa on ensimmäistä kertaa mukana puolustusrahasto, jonka tarkoituksena on täydentää kansallisia investointeja.
Kukaan kyselyyn vastanneista kansanedustajista ei haluaisi vähentää EU-yhteistyötä kauppapolitiikassa. Seitsemän jopa syventäisi sitä.
– Sisämarkkinoita pitää edelleen kehittää ja on tärkeää päästä eteenpäin myös kauppapolitiikassa, keskustan Eeva Kalli sanoo.
Energiapolitiikka on ainoa kyselyssä esitetyistä politiikan aloista, jolla huomattava osa valiokunnan jäsenistä näkee yhteistyön vähentämisen tarpeellisena. Siinäkin suurin osa kannattaa nykyistä tasoa.
Schengen pois hyllyltä uudistettuna
Vastaajista puolet näkee maahanmuuttopolitiikassa tarpeen entistä syvemmälle yhteistyölle. Tähän kytkeytyy myös vapaan liikkuvuuden Schengen-järjestelmän uudistaminen, jota vastaajista puolet tukee.
Järjestelmän uudistamisesta on EU:ssa puhuttu jo pidempään. Vuoden 2015 turvapaikkakriisin aikana moni maa palautti rajatarkastukset eikä luopunut niistä, vaikka järjestely oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Myös koronapandemian aikana Schengen-sopimusta on sovellettu EU-maissa vaihtelevin käytännöin.
– Turvapaikkapolitiikkaa on uudistettava pikaisesti vastaamaan kasvaviin haasteisiin, perussuomalaisten Ritva "Kike" Elomaa sanoo.
Tällä hetkellä käsittelyssä on komission esittämä maahanmuuttopaketti, jossa muun muassa linjattaisiin uusiksi turvapaikanhakijoihin liittyvää vastuunjakoa sekä heidän palautuksiaan.
– Maahanmuuttopolitiikka pitäisi olla selkeää, reilua ja tiukkaa, linjaa Ville Kaunisto (kok.).
Kaunisto huomauttaa, että EU:n tulisi kehittyä aktiviisesti muutenkin kuin kriisien kautta.
Toimintaa terveyskriiseissä mietittävä uudelleen
Koronapandemia on herättänyt keskustelua myös siitä, olisiko EU:n yhteistyömalleja terveysasioissa muutettava.
Eurobarometrin mukaan enemmistö unionissa asuvista ihmisistä on sitä mieltä, että EU-instituutioille pitäisi antaa lisää keinoja puuttua rajat ylittäviin terveysuhkiin, kuten pandemioihin. Suomalaisista 57 prosenttia oli barometrissa tätä mieltä ja lisävaltuuksia vastusti 21 prosenttia.
Suurin osa suuren valiokunnan jäsenistä pitäisi kuitenkin EU-instituutioiden toimivaltuudet ennallaan. Mutta lähes yhtä moni olisi myös valmis pohtimaan niiden lisäämistä.
– Mielestäni koronakriisin vaikutuksia pitää nyt analysoida ja miettiä, missä asioissa päätöksentekoa pitää sujuvoittaa ja missä tarvitaan kenties EU:n yhteisiä päätöksiä. Nyt osoittautui hankalaksi esimerkiksi se, että maat teki kukin omia linjauksiaan matkustuspolitiikasta maasta toiseen, suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) sanoo.
Kokoomuksen Pia Kauma ei lisäisi instituutioille lisää toimivaltaa, mutta ehdottaa ratkaisuksi "kriisinyrkkiä".
– Aina kun tulee jonkinlainen uusi kriisi, voi olla myös muu kuin terveyskriisi, niin EU:ssa olisi suppean päätöksenteon porukka. joka pyrkisi löytämään erilaisia ratkaisuesityksiä ja vaihtoehtoja. Ne sitten esiteltäisiin muille, Kauma ehdottaa.
Jäsenyysprosessia ei tulisi ainakaan helpottaa
Euroopan unioniin on edellisen vuosikymmenen aikana liittynyt vain yksi uusi maa, Kroatia, vuonna 2013. Vuosina 2004 ja 2007 EU-jäsenyyden saivat kymmenen Itä-Euroopan maata sekä Välimeren saarivaltiot Malta ja Kypros.
Tällä hetkellä jäsenyysneuvotteluja käydään virallisesti Serbian, Montenegron, Albanian ja Pohjois-Makedonian ja Turkin kanssa. Ne ovat kuitenkin edenneet hitaasti. Turkin neuvottelut laitettiin vuonna 2016 kokonaan jäihin, kun maan katsottiin ottaneen tärkeissä asioissa paljon takapakkia.
Kuusi kyselyyn vastanneista kansanedustajista pitää nykyistä jäsenyysprosessia sopivana. Yhtä moni tiukentaisi vieläkin jäsenyyden kriteereitä. Kaksi ei ottaisi unioniin enää lisäjäseniä.
– Jonossa ei ole sellaisia maita, jotka maksaisivat sisään lisää rahaa. Se taas tarkoittaa, että Suomen maksuosuudet kasvaisivat uusien jäsenten myötä väistämättä, Jani Mäkelä (ps.) perustelee jäsenyysprosessin lopettamista.
Prosessin tiukentamisen kannalla on muun muassa vasemmistoliiton Merja Kyllönen.
– Yhteiset pelisäännöt ja toiminta kuntoon nykyisten maiden kanssa ennen kuin ruvetaan haaveilemaan, että tästä vielä suuremmaksi rakennuttaisiin, hän sanoo viitaten selvästi Puolan ja Unkarin toimintaan.
SDP:n Kimmo Kiljunen on vastaajista ainoa, joka haluaisi helpottaa jäsenyysprosessia. Hän allekirjoittaa Mäkelän esittämän kritiikin uusista nettosaajamaista, mutta ei näe sitä ongelmana.
– Lyhyellä aikavälillä elintasoerot ovat suuria, mutta katsonkin asiaa vuosikymmenten perspektiivillä. Kun koko Eurooppa on mukana Euroopan unionissa, niin maanosamme on rauhallisempi ja kehittyy paremmin, Kiljunen sanoo.
MTV Uutisten kyselyyn vastasivat suuren valiokunnan jäsenet Ritva "Kike" Elomaa (ps.), Sari Essayah (kd.), Atte Harjanne (vihr.), Satu Hassi (vihr.), Hannakaisa Heikkinen (kes.), Eeva Kalli (kesk.), Pia Kauma (kok.), Ville Kaunisto (kok.), Kimmo Kiljunen (sd.), Johannes Koskinen (sd.), Merja Kyllönen (vas.), Jani Mäkelä (ps.), Jouni Ovaska (kesk.), Lulu Ranne (ps.), Anne-Mari Virolainen (kok.) sekä Sinuhe Wallinheimo (kok.).